SVG-edit on html5-pohjainen vektoripiirto-ohjelma, jonka voi upottaa suoraan www-sivulle.
SVG-edit on kokonaan www-selainympäristössä käytettävä SVG-muotoisten kuvien (Scalable Vector Graphics) piirtämiseen käytettävä vektoripiirto-ohjelma. SVG-tiedostomuodon merkitys on nousussa, sillä svg-muotoiset kuvat ovat osa html5-standardia ja kaikkien tärkeimpien www-selainten nykyiset versiot osaavat näyttää SVG-tiedostot suoraan. Ohjelman ulkoasu, asettelu ja toimintalogiikka muistuttavat varsin paljon Inkscape-ohjelmaa. Sen vasemmassa reunassa on työkalupaneeli, josta voi valita käytettävän työkalun, yläreunassa valittuun työkaluun liittyviä toimintoja, alareunassa lähinnä värivalintaan liittyviä toimintoja ja oikeassa reunassa piirtotasojen hallinta.

SVG-edit on luonnollisesti toiminnoiltaan vielä Inkscapea suppeampi, mutta selainsovelluksena SVG-edit on varsin toimiva. Sillä voi piirtää peruskuvioita, kuten ellipsejä, suorakaiteita, janoja, monikulmioita sekä vapaalla kädellä piirrettyjä viivoja. Lisäksi löytyy monipuolinen valikoima erilaisiin kategorioihin luokiteltuja valmiita kuvioita, kuten nuolia, vuokaavion komponentteja, musiikkisymboleita ja elektroniikkakomponentteja. Kuvioiden reunan ja sisuksen värin sekä reunan paksuuden voi valita, kuten SVG-standardiin kuuluu. Kuvioita voi siirrellä, käännellä sekä skaalata ja niiden järjestystä voi muokata. Kuvioita voi myös yhdistellä ryhmiksi, jolloin saadaan aikaiseksi koostettuja kuvioita. Tasoja käyttämällä kuvioita voi järjestellä loogisiksi kokonaisuuksiksi, joita voi järjestää sekä näyttää tai piilottaa, aivan kuin Inkscapessa.

SVG-editissä on tarjolla myös koodinäkymä, jossa ohjelman tuottamaa SVG-merkkauskieleen voi tehdä muokkauksia suoraan kirjoittamalla. Tallentaminen on ohjelmassa toteutettu selaintoteutuksen takia selaimesta ja ohjelman versiosta riippuen joko näyttämällä avaamalla SVG-kuva selaimen uuteen välilehteen, josta sen voi tallentaa tavallisen kuvan tavoin, tai näyttämällä SVG-koodi tekstinä, jonka käyttäjän täytyy kopioida käsin esimerkiksi tekstieditoriin, jolla tiedoston voi tallentaa. Johonkin muuhun sovellusympäristöön upotettuna tiedostojen avaamisen ja tallentamisen voi lisäosaa käyttäen ohjata tapahtumaan palvelimelta ja palvelimelle. Piirretyn kuvan voi muuntaa myös rasterikuvaksi PNG-muotoon export-toiminnolla, joka avaa kuvan uuteen välilehteen tallennettavaksi.

Piirtämisen apuna voi käyttää muun muassa taustalle näkyviin saatavaa ruudukkoa, kuvan näyttämistä "wire-frame"-muodossa sekä kuvaolioiden tasaamista toistensa ja koko kuvan suhteen.

Kotisivu

http://code.google.com/p/svg-edit/

Lisenssi

MIT

Toimii seuraavilla alustoilla

www-selain

• Ohjelman perusnäkymä, johon piirrettynä kaksi peruskuviota.
• Kuvaolioita voi valita, siirtää, kiertää ja skaalata.
• Monikulmion piirtäminen.
• Kuvion sivuja voi taivutella.
• Ohjelmasta löytyy luokiteltu valikoima erilaisia valmiita kuvioita.
• Piirtokuvioita voi järjestellä tasoille.
• Aktiivisen tason valinta.
• Kuvaa on mahdollista muokata suoraan SVG-koodina.
• Valikosta löytyvät uuden kuvan luominen, kuvan avaaminen tai kuvakomponentin tuominen, kuvan tallentaminen ja sen vienti PNG-kuvaksi, kuvakirjasto sekä kuvan ja ohjelman asetukset.
• Chromium-selaimella ohjelman 2.6-versio antaa tallennettaessa SVG-koodin, jonka voi kopioida ja tallentaa esimerkiksi tekstieditorilla.
• Taustaruudutus sekä "wire-frame"-tila.
• Piirroselementtejä voi koostaa ryhmiksi ja niiden päällekkäisyyden järjestystä voi muuttaa hiiren oikean näppäimen takaa tulevalla kontekstivalikolla.
• Piirroselementtejä voi tasata toistensa ja kuvan suhteen.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Translatewiki.net features a good user experience for non-technical translators. A crucial or even critical component is signing up. An unrelated data collection for my PhD studies inspired me to get some data on the translatewiki.net user registration process. I will present the results below.

History

At translatewiki.net the process of becoming an approved translator has been, arguably, complicated in some periods.

In the early days of the wiki, permissions were not clearly separated: hundreds users were just given the full set of permissions to edit the MediaWiki namespace and translate that way.

Later, we required people to go through hoops of various kind after registering to be approved as translators. They had to create a user page with certain elements and post a request on a separate page and they would not get notifications when they were approved unless they tweaked their preferences.

At some point, we started using the LiquidThreads extension: now the users could get notifications when approved, at least in theory. That brought its own set of issues though: many people thought that the LiquidThreads search box on the requests page was the place where to write the title of their request. After entering a title, they ended up in a search results page, which was a dead end. This usability issue was so annoying and common that I completely removed the search field from LiquidThreads.
In early 2010 we implemented a special page wizard (FirstSteps) to guide users though the process. For years, this has allowed new users to get approved, and start translating, in few clicks and a handful hours after registering.

In late 2013 we enabled the new main page containing a sign-up form. Using that form, translators can create an account in a sandbox environment. Accounts created this way are normal user accounts except that they can only make example translations to get a feel of the system. Example translations give site administrators some hints on whether to approve or reject the request and approve the user as a translator.

Data collection

The data we have is not ideal.

• For example, it is impossible to say what’s our conversion rate from users visiting the main page to actual translators.
• A lot of noise is added by spam bots which create user accounts, even though we have a CAPTCHA.
• When we go far back in the history, the data gets unreliable or completely missing.
  • We only have dates for account created after 2006 or so.
  • The log entry format for user permissions has changed multiple times, so the promotion times are missing or even incorrect for many entries until a few years back.

The data collection was made with two scripts I wrote for this purpose. The first script produces a tab separated file (tsv) containing all accounts which have been created. Each line has the following fields:

1. username,
2. time of account creation,
3. number of edits,
4. whether the user was approved as translator,
5. time of approval and
6. whether they used the regular sign-up process or the sandbox.

Some of the fields may be empty because the script was unable to find the data. User accounts for which we do not have account creation time are not listed. I chose not to try some methods which can be used to approximate the account creation time, because the data in that much past is too unreliable to be useful.

The first script takes a couple of minutes to run at translatewiki.net, so I split further processing to a separate script to avoid doing the slow data fetching many times. The second script calculates a few additional values like average and median time for approval and aggregates the data per month.

The data also includes translators who signed up through the sandbox, but got rejected: this information is important for approval rate calculation. For them, we do not know the exact registration date, but we use the time they were rejected instead. This has a small impact on monthly numbers, if a translator registers in one month and gets rejected in a later month. If the script is run again later, numbers for previous months might be somewhat different. For approval times there is no such issue.

Results

Image 1 displays all account creations at translatewiki.net as described above, simply grouped by their month of account creation.

We can see that approval rate has gone down over time. I assume this is caused by spam bot accounts. We did not exclude them hence we cannot tell whether the approval rate has gone up or down for human users.

We can also see that the number of approved translators who later turn out to be prolific translators has stayed pretty much constant each month. A prolific translator is an approved translator who has made at least 100 edits. The edits can be from any point of time, the script is just looking at current edit count so the graph above doesn’t say anything about wiki activity at any point in time.

There is an inherent bias towards old users for two reasons. First, at the beginning translators were basically invited to a new tool from existing methods they used, so they were likely to continue to translate with the new tool. Second, new users have had less time to reach 100 edits. On the other hand, we can see that a dozen translators even in the past few months have already made over 100 edits.

I have collected some important events below, which I will then compare against the chart.

• 2009: Translation rallies in August and December.
• 2010-02: The special page to assist in filing translator requests was enabled.
• 2010-04: We created a new (now old) main page.
• 2010-10: Translation rally.
• 2011: Translation rallies in April, September and December.
• 2012: Translation rallies in August and December.
• 2013-12: The sandbox sign-up process was enabled.

There is an increase in account creations and approved translators a few months after the assisting special page was enabled. The explanation of this is likely to be the new main page which had a big green button to access the special page. The September translation rally in 2011 seems to be very successful in requiting new translators, but also the other rallies are visible in the chart.

The second image shows how long it takes from the account creation for a site administrator to approve the request. Before sandbox, users had to submit a request to become translators on their own: the time for them to do so is out of control of the site administrators. With sandbox, that is much less the case, as users get either approved or rejected in a couple of days. Let me give an overview of how the sandbox works.

All users in the sandbox are listed on a special page together with the sandbox translations they have made. The administrators can then approve or reject the users. Administrators usually wait until the user has made a handful translations. Administrators can also send email reminders for the users to make more translations. If translators do not provide translations within some time, or the translations are very bad, they will get rejected. Otherwise they will be approved and can immediately start using the full translation interface.

We can see that the median approval time is just a couple of hours! The average time varies wildly though. I am not completely sure why, but I have two guesses.
First, some very old user accounts have reactivated after being dormant for months or years and have finally requested translator rights. Even one of these can skew the average significantly. On a quick inspection of the data, this seems plausible.
Second, originally we made all translators site administrators. At some point, we introduced the translator user group, and existing translators have gradually been getting this new permission as they returned to the site. The script only counts the time when they were added to the translator group.
Alternatively, the script may have a bug and return wrong times. However, that should not be the case for recent years because the log format has been stable for a while. In any case, the averages are so big as to be useless before the year 2012, so I completely left them out of the graph.

The sandbox has been in use only for a few months. For January and February 2014, the approval rate has been slightly over 50%. If a significant portion of rejected users are not spam bots, there might be a reason for concern.

Suggested action points

1. Store the original account creation date and “sandbox edit count” for rejected users.
2. Investigate the high rejection rate. We can ask the site administrator why about a half of the new users are rejected. Perhaps we can also have “mark as spam” action to get insight whether we get a lot of spam. Event logging could also be used, to get more insight on the points of the process where users get stuck.

Source material

Scripts are in Gerrit. Version ’2′ of the scripts was used for this blog post. Processed data is in a Libre Office spreadsheet. Original and updated data is available on request, please email me.

OwnCloud on palvelinohjelmisto, jolla voi luoda itselleen oman pilvipalvelun tiedostojen tallennukseen, kalenterin ja yhteistietojen säilytykseen sekä moneen muuhun käyttöön.
Pilvitallennuspalvelut ovat usein käteviä, sillä ne mahdollistavat omien tietojen ja tiedostojen käytön verkon kautta paikasta ja laitteesta riippumatta. Niiden avulla onnistuu esimerkiksi tiedostojen, kalenterien ja yhteystietojen synkronointi useamman laitteen välillä ja esimerkiksi valokuvien varmuuskopiointi mobiililaitteesta muualle on helppoa. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin helposti tietoturva, sillä palvelun käyttäjän täytyy luottaa palveluntarjoajaan. Tunnetuimmat pilvipalveluiden tarjoajat ovat kuitenkin suuria ulkomaisia yrityksiä, joiden suhteista esimerkiksi tiedustelupalvelu-NSA:han ei ole tarkkaa tietoa. Muutenkin erityisesti yritysten ja julkisten tahojen tulisi harkita tarkkaan, voivatko ne uskoa tietojaan ulkopuolisen tahon säilytettäväksi.

OwnCloud tuo ongelmaan käytännön ratkaisun. Asentamalla OwnCloud-ohjelmiston www-palvelimelle, voi rakentaa itselleen oman pilvipalvelun, joka tarjoaa muun muassa tallennuspalvelun, kalenterin, yhteystietojen tallennuksen ja paljon muuta. OwnCloud toimii tavallisella www-palvelimella. Sen asennus on helppo ja asennuksen jälkeen käyttäjä pääsee omiin tietoihinsa ja tiedostoihinsa käsiksi mistä tahansa, mistä www-palvelin on saavutettavissa.

OwnCloudin tallennuspalvelua voi käyttää joko selainpohjaisella käyttöliittymällä, WebDAV-protokollaa käyttämällä taikka synkronoimalla tietokoneen jonkin kansion automaattisesti palvelun kanssa samaan tapaan kuin esimerkiksi Ubuntu One tai Dropbox tekevät. Tiedostoja automaattisesti synkronoiva asiakasohjelma on saatavilla ainakin Windows-, Mac OS X- ja Linux-alustoille. OwnCloud-sovellukset löytyvät myös Android- ja iOS-laitteille. Palveluun tallennettuja tiedostoja voidaan jakaa palvelun muille käyttäjille suoraan palvelussa sekä lisäksi myös ulkopuolisille linkkeinä esimerkiksi sähköpostin välityksellä. OwnCloud pitää automaattisesti yllä palveluun tallennettujen tiedostojen versiohistoriaa, eli tiedostojen aiemmat versiot ovat ladattavissa ja palautettavissa.

Tallennuspalveluun tallennetut kuvatiedostot OwnCloud näyttää sisäänrakennetulla kuvasovelluksella kansioittain gallerioina. Näin esimerkiksi puhelimesta automaattisesti palveluun synkronoidut kuvat ovat helposti selattavissa ja näytettävissä. OwnCloud osaa näyttää sisäänrakennetulla näyttimellä PDF-tiedostot sekä OpenDocument-muotoiset (ODF) tiedostot. OwnCloudiin on kuutosversiossa tuotu uutuutena mukaan "Documents"-toiminto, eli mahdollisuus myös muokata ODT-muotoisia tekstidokumentteja suoraan selaimessa. OwnCloudissa jaettuja ODT-tiedostoja on lisäksi mahdollista muokata yhtä aikaa useammankin käyttäjän yhteistyönä.

Kalenteritietojen synkronointi useamman laitteen kesken alkaa olla melko tärkeää, kun ihmiset käyttävät useita päätelaitteita erilaisissa ympäristöissä. Useimmat puhelinalustat, Googlen Android, Applen iOS ja Microsoftin Windows Phone, tarjoavat palveluna omia verkkokalentereitaan. OwnCloud tarjoaa vaihtoehdon, jossa tallennettavat kalenteritiedot ovat kuitenkin käyttäjän omassa hallinnassa omalla palvelimella. Kalenteria voi käyttää selkeällä selainkäyttöliittymällä, jossa on helppoa luoda uusia tapahtumia ja uusia kalentereita. OwnCloud tarjoaa kalenterit myös standardissa CalDAV-muodossa, jolloin ne on helppoa saada näkyviin ja synkronoitumaan useimpiin puhelimiin ja kalenteriohjelmiin.

Samaan tapaan kuin kalenteritietoja, voi OwnCloudissa säilyttää myös yhteystietoja. Yhteystiedot ovat muokattavissa OwnCloudin selainkäyttöliittymällä sekä käytettävissä ja synkronoitavissa osoitetietojen siirtämiseen tarkoitetulla standardilla CardDAV-protokollalla eri laitteissa ja ohjelmissa. Yhteystietoihin tallennetut syntymäpäivät näkyvät myös OwnCloudin kalenterissa.

OwnCloud sisältää useita sovelluksia, joita ylläpitäjä voi kytkeä käyttöön ja pois. Näitä ovat muun muassa uutisvirtalukija, muistio sekä tehtävälista. Uutisvirtalukijalla käyttäjä voi tallettaa ja seurata useita RSS- ja Atom-muotoisia uutisvirtoja kootusti. Muistiolla voi kirjoittaa txt-päätteisiä tekstitiedostoja, joita voi halutessaan muotoilla Markdown-syntaksilla. Tehtävälistaan voi luetella tehtäviä, joille voi merkitä määräajan sekä erilaisia leimoja, eli avainsanoja, joilla tehtävälistaa voi suodattaa.

OwnCloudiin voi asentaa lisää sovelluksia lataamalla niitä apps.owncloud.com-palvelusta. Eräs tällainen sovellus on Music-sovellus, joka näyttää OwnCloudiin tallennetut musiikkitiedostot esiintyjän ja levyn mukaan järjestettynä luettelona ja joka sisältää yksinkertaisen soitto-ohjelman musiikin soittamiseen selainkäyttöliittymässä.

OwnCloud on käytettävissä useilla kielillä, mukaan lukien suomi. Www-palvelimeksi käy jokin PHP-kielen kanssa yhteen sopiva palvelinohjelmisto, kuten Apache tai Nginx, ja tietokantana on mahdollista käyttää Sqliteä, MySQL:ää (tai MariaDB:tä) taikka PostgreSQL:ää. Jos ohjelmistoa aikoo käyttää muutenkin kuin vain kokeiluun, on erittäin suositeltavaa ottaa käyttöön ssl-suojattu https-protokolla. Useampikin yritys tarjoaa OwnCloudia myös palveluna.

Kotisivu

http://owncloud.org/

Lisenssi

GNU AGPL

Toimii seuraavilla alustoilla

Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris, Mac OS X, Windows

Asennus

Ohjelman asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivujen kautta. Ladattavissa on lähdekoodipaketti tai joukko eri Linux-jakeluille openSUSE:n paketointipalvelulla valmiiksi paketoituja asennuspaketteja. Lisäksi tarjolla on erityisesti web-hotellikäyttöön suunnattu Web Installer, eli selainkäyttöliittymällä uusimman version verkosta hakeva ja asennuksen suorittava ohjelma.

Linkkejä

Demo

Videoita

OwnCloud 6 -esittely

• OwnCloudin sisäänkirjautumissivu.
• Ensimmäinen sisäänkirjautuminen toivottaa käyttäjän tervetulleeksi ja antaa linkkejä asiakasohjelmiin sekä ohjeisiin.
• OwnCloudin tiedostonäkymässä on oletuksena valmiiksi kansiot asiakirjoille, musiikille ja kuville.
• Sisäänrakennettu PDF-katselin osaa näyttää PDF-tiedostot varsin hyvin.
• Documents-kansioon tallennettuja ODT- ja PDF-tiedostoja.
• ODT-tiedoston katselu suoraan selaimessa.
• Käyttäjän omat asetukset. Valittavissa muun muassa suomen kieli.
• Palveluun ladatut kuvat näytetään kansiorakenteen mukaisesti gallerioina.
• Gallerian kuvia voi selata.
• Uutisvirtalukijaan voi tallentaa RSS- ja Atom-syötteitä ja lukea niitä kootusti.
• Yhteystietoja voi muokata ja selata. Niitä voi myös tuoda ja viedä vcf-muodossa, joten yhteystietojen tuonti esimerkiksi GMailista onnistuu helposti.
• Kalenterisovellukseen voi tehdä useampia kalentereita, joihin voi syöttää tapahtumia. Kalentereita voi käyttää CalDAV-standardilla muilla laitteilla ja ohjelmilla.
• Kalenterin käyttäminen on helppoa ja yhteystietoihin syötetyt syntymäpäivät näkyvät kalenterissa.
• Musiikkisovellus näyttää musiikkitiedostot esiintyjän ja levyn mukaan järjestettyinä. Minimaalinen soitto-ohjelma soittaa tiedostoja suoraan palvelimelta.
• Tehtävälistaan voi syöttää tehtäviä, niiden määräaikoja sekä leimoja. Tehdyt tehtävät voi merkitä rastilla suoritetuiksi. Listaa voi järjestellä usealla tavalla sekä suodattaa leimojen mukaan.
• Taustalla ODT-tiedosto muokkaustilassa, edustalla asiakasohjelman asetusten syöttäminen.
• Valitaan paikallinen kansio OwnCloudiin synkronoitavaksi.
• Synkronoitu kansio KDE:n Dolphin-tiedostonhallinnassa.
• ODT-tiedosto editoitavana. Tiedoston voi jakaa toisen käyttäjän kanssa ja antaa hänelle muokkausoikeuden.
• apps.owncloud.com-palvelusta voi ladata lisää sovelluksia OwnCloudiin.
• Synkronointiasiakas suorittanut synkronoinnin.
• Asiakasohjelma käynnistyy automaattisesti ja näyttää työpöydällä ilmoituksia, kun synkronointia tehdään.
• Ylläpitäjän näkymässä voi laittaa sovelluksia päälle ja pois.
• Kaksi käyttäjää muokkaa samaa ODT-tiedostoa yhtä aikaa. Toinen käyttäjä on tiedoston omistaja ja toinen on saanut sen muokattavakseen jaettuna tiedostona.
• Muistiolla voi kirjoittaa tekstitiedostoja. Halutessaan voi käyttää Markdown-syntaksia.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

LXDE (Lightweight X11 Desktop Environment, suom. Kevyt X11-työpöytäympäristö) on erittäin kevyt avoimen lähdekoodin monikielinen työpöytäympäristö, joka vie vain noin puolet XFCE:n vaatimasta keskusmuistin määrästä.

Asennetaan LXDE-työpöytäympäristöä käyttävä Linux-jakelu koneeseen, jossa on alun perin ollut Windows XP. Käyttöön valittiin Ubuntun LXDE-versio eli Lubuntu 13.10. Se on valmis Linux-jakelu, jossa työpöytäympäristönä on LXDE ja mukana olevat sovelluksetkin on valittu kevyemmästä päästä. Lubuntu onkin tarkoitettu koneisiin, joissa on vähemmän keskusmuistia kuin nykykoneissa ja joissa suoritintehoakin on niukemmin. Tarjolla on sekä 32-bittinen että 64-bittinen versio. 32-bittinen Lubuntu lienee parempi valinta, jos muistia on vähän, koska 32-bittinen järjestelmä käyttää periaatteessa hieman vähemmän muistia kuin 64-bittinen, ja 64-bittisen merkittävästä edusta osata käyttää yli 4 Gtavun keskusmuistia ei ole hyötyä.

Testikoneen kokoonpano:

Suoritin

Intel Core 2 6300 1,9 GHz

Keskusmuisti

1 Gt

Levy

200 Gt

Näytönohjain

Intel Corporation 82Q963/Q965 Integrated Graphics Controller

Asennus vei runsaan puoli tuntia USB-muistitikulla olleelta asentimelta. Kolmen vartin kohdalla päästiin jo Internettiin mobiililaajakaistalla. 3G-modeemina oli Siptune SM-30, joka on toiminut Linuxeissa loistavasti. Myös WIFI-sovitin TP-Link TL-WN321G tunnistui ja toimi heti. Asennuksen jälkeen levyä on käytössä 3 gigatavua.

LXDE:n myötä tulee samalla esiteltyä myös Lubuntu-käyttöjärjestelmä, sillä LXDE ei itse ole kokonainen Linux-jakelu vaan työpöytäympäristö. Ensin pitää olla asennettu käyttöjärjestelmä, johon LXDE asennetaan työpöytäympäristöksi. Siksi valittiin Lubuntu, joka on valmis Ubuntuun pohjautuva Linux-jakelu, jossa LXDE on työpöytäympäristönä. LXDE:n voi toki asentaa muihinkin Linuxeihin ja luultavasti LXDE on mukana useimmissa Linux-jakeluissa.

Käyttöliittymänä LXDE on saman tapainen kuin Windows XP. Se ei ole ainakaan niin erilainen kuin Ubuntun oletustyöpöytä Unity eikä niin futuristinen kuin KDE. Kun Windows XP korvataan toisella käyttöjärjestelmällä hankkimatta samalla uutta tietokonetta, on merkitystä asennettavan järjestelmän resurssitarpeella. XP-koneissa ei ehkä ole muistia kuin puoli gigatavua tai yksi gigatavu ja suoritinkin lienee yksiytiminen. Tällaisessa koneessa Unity tai KDE ei oikein jaksa toimia vaan tarvitaan jotain kevyempää, kuten LXDE. Kun Windows XP:n tilalle asennetaan toinen käyttöjärjestelmä ennen Windows XP:n tuen loppumista, on LXDE ja Lubuntu varteenotettava vaihtoehto.

LXDE:tä osannee käyttää, jos Windows XP on tuttu. Samoja ohjelmia siihen ei välttämättä saa, eli jotain uuden opettelua tarvitaan kuitenkin. Jos on käyttänyt esimerkiksi VALO-CD-projektin kokoelmasta peräisin olevia ohjelmia, voi Lubuntuun asentaa lähes kaikki samat ohjelmat.

Lubuntun valmiiksi asennetut sovellukset on valittu kevyemmästä päästä. Esimerkiksi LibreOffice ei ole mukana, mutta sen voi halutessaan asentaa tavanomaiseen tapaan, kuten muitakin Ubuntun tarjoamia ohjelmia. Sen sijaan on tekstinkäsittelyohjelmana AbiWord ja taulukkolaskimena Gnumeric. Vertailun mukaan LXDE käyttää muistia 36 Mt, ja Gnome 3 -typöytä käyttää 155 Mt. Tuo muistin käytön lisäys on merkittävä erityisesti jos koneessa on muistia vain 512 Mt.

LXDE on koottu seuraavista osista, siis sovelluksista:

• PCManFM, tiedostoselain
• LXPanel, työpöydän "kojetaulu", eli alareunan työkalupalkki yms.
• LXSession Lite, istuntomanageri
• LXSession Edit, istunnon muokkaus
• LXAppearance, teemanvalitsin
• LXLauncher, 7 — 10 tuuman ruuduille kehitetty sovellusten käynnistin
• Openbox, ikkunamanager
• GPicView, kuvankatselin
• LeafPad, teksturi, eli tekstitiedoston muokkain
• LXDE Common, sovellusten yhteinen asetustiedosto integroimaan sovellukset kokonaisuudeksi
• LXTerminal, pääte
• XArchiver, pakkaa ja purkaa tiedostoja
• LXRandR, näyttöjen asetukset. Voi kytkeä toisen näytön tai dataprojektorin
• LXNM, verkkoyhteyksien hallinta
• LXMusic, minimalistinen musiikkisoitin
• GtkNetCat, graafinen edustaohjelma sovellukselle netcat
• LXShortCut, pikakäynnistimien muokkaus
• LXInput, näppäimistön ja kohdistinlaitteen (eli hiiren) asetukset

LXDE osaa näyttää pikkusovelmat työkalupalkissa. Esimerkiksi LXNM-pikkusovelma toimii alareunan työkalupalkissa ja osaa muodostaa nettiyhteyden mobiililaajakaistan, WIFIn tai Ethernet-johdon kautta sen mukaan, mitä koneeseen on kytketty. Vielä LXDE:täkin vähemmän muistia käyttäviä työpöytäympäristöjä on saatavilla, mutta niissä voi esimerkiksi nettiyhteydet joutua muodostamaan itse. Jos nettiyhteys on Ethernet-johdon kautta, se kyllä toimii mutta WIFI ja mobiililaajakaista vaativat säätöä lähteäkseen toimimaan.

Selaimena Lubuntu käyttää Firefoxia. Muitakin selaimia voi asentaa, saatavilla ovat samat selaimet kuin Ubuntussakin.

Kotisivu

http://lxde.org

Lisenssi

GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla

BSD, Linux, OpenSolaris, muutkin POSIX-yhteensopivat käyttöjärjestelmät

Asennus

Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista.

Käyttöohjeet

LXDE:llä on Wiki jossa ohjeita. Wikistä on myös suomenkielinen versio, joka näytti olevan hyvin puutteellisesti suomennettu.

Lubuntun ohjeet (englanniksi)

Testikoneessa Lubuntu toimi oikein ripeästi. LXDE ja Lubuntun sovelluskokoelma tuntuivat varsin näppäriltä. Näillä eväillä Windows XP:n korvaaminen vanhassa koneessa Lubuntulla onnistui oikeinkin hyvin.

• Lubuntun LXDE-työpöytä: Firefox, tiedostonhallinta ja musiikkisoittimen paneeliin integroitu hallinta.
• Abiword-tekstinkäsittely ja Gnumeric-taulukkolaskenta
• Lubuntun Software Center, eli ohjelmistopakettien asennustyökalu, sekä musiikkosoitin.
• Asentamalla lubuntu-restricted-extras -paketti alkavat multimediat toimia.
• Youtube toimii HTML5-tilassa
• Automaattiset päivitykset toimivat kaikille Ubuntun asennusjärjestelmän kautta asennetuille sovelluksille.
• Tehtävienhallinta näyttää suorittimen kuorman ja muistin käytön
• CD-levyjä kirjoitetaan Xfburnilla
• Näyttöjen asetukset LXRandR:lla
• Valikon kohdista saa työkaluvihjeen
• Vaihteeksi tavallinen Ubuntu 12.04.4 johon asennettu työpöytäympäristö LXDE. Nettiyhteys WiFI:n kautta ja LXNM.
• Vaihteeksi tavallinen Ubuntu 12.04.4 johon asennettu työpöytäympäristö LXDE. LXNM näyttää mitä tukiasemaa WiFI käyttää.
• Tiedostoselain PCManFM
• LXAppearance säätää ulkoasua

Lisätietoja

• YLEn ruotsinkielinen toimitus asensi LUbuntun
• Youtubessa esittelyvideo Lubuntu 13.04:stä (englanniksi (vai onko australian murretta))
• Kevyiden työpöytäympäristöjen muistin käytön vertailu, englanniksi

Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman ja Pesasa
Valokuva: Taleman

Banshee on vapaa, kätevä ja monipuolinen lisäosilla laajennettava musiikinsoitto-ohjelma.
Banshee on musiikinsoitto-ohjelma, jolla voi kuunnella ja katsella ääni- ja videotiedostoja helposti sekä omalta koneelta että erilaisista verkkolähteistä. Ohjelmalla voi muun muassa ylläpitää musiikkikirjastoa ja muokata tiedostojen metatietoja, hallita ja kuunnella podcast-lähetyksiä ja Internet-radiokanavia sekä selata ja kuunnella äänikirjoja. Suuri osa Bansheen toiminnoista on toteutettu lisäosina, jotka voidaan kytkeä päälle tai pois päältä. Banshee on saatavilla Linux-, Windows- ja Mac OS X -käyttöjärjestelmille.

Ohjelma käy läpi kiintolevyllä olevan musiikkiarkiston ja näyttää sen tiedostojen metatiedon mukaisesti albumeittain. Arkistosta voi selata kaikkea musiikkia kerralla tai suodattaa albuminäkymää artistin mukaan. Kun albumin kappalelistasta valitaan kappale, Banshee alkaa soittaa sitä ja jatkaa sen jälkeen järjestyksessä muilla kyseisen levyn kappaleilla. Vaihtoehtoisesti kappaleista voi luoda soittolistoja tai lisätä niitä soittojonoon, josta kappaleet soitetaan yksi kerrallaan läpi. Kappaleiden metatietoja voi muokata yksitellen tai sarjassa albumeittain. Metatiedot tallennetaan Bansheen tietokantaan ja niin haluttaessa synkronoidaan myös musiikkitiedostoihin.

Banshee etsii automaattisesti albumeille levynkansikuvia. Ensisijaisesti Banshee etsii tiedostoon upotettuja kuvia tai albumin kansiossa olevaa kuvaa ja tämän jälkeen kuvaa etsitään muutamasta verkkopalvelusta. Banshee osaa näyttää myös musiikkiarkistosta löytämiään videotiedostoja, jos vaadittavat videokoodekit on asennettuina.

Banshee integroi käyttöliittymänsä työpöydän paneeliin äänenvoimakkuuden säätövalikkoon, jos käytetty työpöytäympäristö tukee tätä toimintoa. Integrointi toimii ainakin Gnome- ja Cinnamon-työpöydillä. Myös muilla työpöydillä on mahdollista näyttää vastaavat toiminnallisuudet erillisenä kuvakkeena paneelin ilmoitusalueella. Integroitu käyttöliittymä tarjoaa muun muassa hallinnat toiston pysäyttämiseen ja jatkamiseen, seuraavaan ja edelliseen kappaleeseen siirtymiseen sekä ohjelman sulkemiseen. Lisäksi se näyttää soitettavan kappaleen ja albumin tiedot sekä kansikuvan.

Bansheen podcast-toimintoon voi tilata ääni- ja videopodcasteja niitä tarjoavista lähteistä. Ohjelma näyttää tarjolla olevat podcast-lähetykset aikajärjestyksessä ja niitä voi tarkastella kaikkia yhdessä luettelossa taikka podcast-kohtaisesti. Podcast-kohtaisesti voi myös valita, ladataanko uudet jaksot omalle koneelle automaattisesti vai ladataanko ne vasta kuunneltaessa. Podcasteja voi etsiä Banseehen integroidun Miro Guide -palvelun avulla. Podcastien lisäksi ohjelmaan voi tallentaa myös nettiradiokanavien osoitteita ja kuunnella niitä helposti.

Banshee esittää omaan hakemistoonsa tallennetut äänikirjat omana osionaan musiikin rinnalla. Vapaasti ladattavia äänikirjoja voi etsiä lisää muun muassa Librivox-palvelusta ja Bansheehen lisäosalla integroidusta Internet Archive-palvelusta. Internet Archivesta etsiminen ja kirjojen kuunteleminen tapahtuu helposti suoraan Bansheen käyttöliittymällä. Internet Archive tarjoaa äänikirjojen lisäksi esimerkiksi luentovideoita ja konserttitallenteita.

Muina lisäosina Bansheen käyttöliittymään on integroitu muun muassa Amazonin mp3-musiikkikauppa ja Last.fm. Amazonin kaupassa ostosten tekeminen tapahtuu ohjelmaan upotetun web-selainliittymän kautta. Niin ikään lisäosana on toteutettu artistitietoa Wikipediasta ja kappaleeseen liittyviä videoita Youtubesta etsivät näkymät. Kannettavien musiikkilaitteiden tuki Applen laitteille, MTP-laitteille sekä massamuistina näkyville laitteille löytyvät myös lisäosina. Lisäosien joukosta löytyvät myös toiminnot musiikin ja videoiden näyttämiseen lähiverkosta UPnP:n ja DAAP-jaon kautta.

Kotisivu

http://banshee.fm

Lisenssi

MIT/X11

Toimii seuraavilla alustoilla

Linux, Windows, Mac OS X

Asennus

Banshee löytyy suoraan Linux-jakeluiden pakettivarastoista. Muille alustoille sen voi ladata ohjelman kotisivulta.

• Bansheen perusnäkymä. Banshee koettaa etsiä levyjen kansikuvia ensin tiedostosta itsestään, sitten sen kansiosta ja lopuksi erilaisista Internet-lähteistä.
• Banshee näyttää haluttaessa vain soivan kappaleen tiedot.
• Banshee yksinkertaisessa ulkoasussa.
• Kappaleita voi valita soittojonoon, josta Banshee soittaa niitä lisäämisjärjestyksessä.
• Soittojonoa voi järjestellä raahaamalla. Jonoon voi lisätä kappaleita käsin lisäämisen lisäksi myös muilla perusteilla, kuten arvostelun mukaan.
• Banshee integroituu sitä tukevien työpöytäympäristöjen paneeliin äänenhallinnan yhteyteen.
• Banshee näyttää tilattujen podcastien jaksot.
• Ääni- ja video-podcasteja luetteloiva Miro Guide on integroitu Bansheen verkkomedia-osuuteen.
• Amazonin mp3-kaupassa voi asioida suoraan Bansheella.
• Internet Archive (archive.org) on suoraan selattavissa Bansheella.
• Internet Archiven äänikirjahaku.
• Monte Criston kreivi kuunneltavana kappaleittain suoraan Internet Archivesta.
• Konserttitallenne Internet Archivesta.
• Nettiradioiden kuuntelua Bansheella.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Wikipedia on yhteismuokkauksellinen vapaa ja avoin Internet-tietosanakirja.
Wikipedia on yhteisöllinen projekti, joka tuottaa joukkouttamista (crowdsourcing) hyödyntäen erittäin kattavaa Internetin välityksellä vapaasti käytettävää ja muokattavaa sähköistä tietosanakirjaa. Wikipedian tavoite on saada kaikki ihmiskunnan tietämys kaikkien saataville omalla kielellä. Wikipedian nimi tulee käytetystä wiki-tekniikasta, jonka ansiosta kuka tahansa käyttäjä voi kirjoittaa ja muokata Wikipedian artikkeleita. Avoimuuden takia kynnys artikkelien tuottamiseen ja korjaamiseen on matala. Näin artikkelien toivotaan vähitellen kehittyvän ajan myötä hioutuvan entistä paremmiksi. Wikipedia koostuu useista rinnakkaisina toimivista ja vastaavien artikkelien kautta toisiinsa linkitetyistä kieliversioista. Nykyään Wikipediassa on noin 30 miljoonaa artikkelia 287 eri kielellä.

Koska Wikipedia on avoimesti muokattavissa, asetetaan sen luotettavuus usein kyseenalaiseksi. Wikipedian artikkeleissa esiintyykin usein epätarkkuuksia, virheitä tai jopa tahallista vääristelyä. Projektin ajatuksena on, että virheet kuitenkin huomataan ja korjataan ennen pitkää. Wikipedia-artikkeleita, kuten mitä tahansa muutakin lähdettä lukiessa on kuitenkin syytä käyttää tervettä mediakritiikkiä. Artikkelien kriittistä lukemista helpottaa toisaalta Wikipedian sisäänrakennettu versiointi, jonka avulla artikkelin muutoshistoriaa on helppo selata, sekä Wikipedian käytäntönä oleva tiukka vaatimus lähteiden merkitsemisestä. Muutoshistoriasta on mahdollista huomata esimerkiksi se, jos kyseinen artikkeli on selvästi kiistanalainen ja tiiviiden vastakkaisten muokkausten alla. Wikipedian periaatteena on, että sinne ei kirjoiteta niin kutsuttua uutta tutkimusta vaan jossain muualla aiemmin julkaistua tietoa. Alkuperäiseen lähteeseen sitten viitataan selkeällä lähdeviittauksella, jolloin lukija voi tarkistaa tiedon luotettavuuden sitä kautta. Myös kuhunkin artikkelisivuun liitettyä keskustelusivua voi käyttää artikkelin luotettavuuden arvioimiseen.

Wikipedian sivut joutuvat toisinaan myös varsinaisen vandalismin kohteeksi. Versiohistorian ansiosta ilkivallan kohteeksi joutuneiden sivujen teksti on kuitenkin melko helppoa palauttaa aikaisempaan versioonsa heti, kun ilkivalta on havaittu. Jotkin suuria tunteita herättävät aiheet, kuten evoluutiota ja profeetta Muhammadia käsittelevät artikkelit voivat joutua suojatuiksi eriasteisin lukituksin, jolloin esimerkiksi vain palveluun sisään kirjautuneet käyttäjät pääsevät muokkaamaan kyseisiä artikkeleita.

Wikipedia-sivuston sisällönhallintaan käytetään tähän käyttöön kehitettyä avoimen lähdekoodin Mediawiki-ohjelmistoa, jonka ominaisuudet tukevat erityisesti juuri avointa ja mahdollisimman vapaata sisällön tuottamista.

Wikipediaan tuotetut sisällöt on julkaistu vapailla lisensseillä, jotka sallivat materiaalin uudelleenkäyttämisen ja muokkaamisen. Artikkelien tekstisisältöihin on käytetty hieman artikkelista riippuen CC-BY-SA-lisenssillä ja/tai GNU Free Documentation License (GFDL) -lisenssiä.

Wikipedian perustivat Jimmy Wales ja Larry Sanger 15. tammikuuta 2001. Wikipediaa ylläpitää yhdysvaltalainen voittoa tavoittelematon Wikimedia-säätiö (Wikimedia Foundation). Wikimedia pyörittää Wikipedian lisäksi niin ikään Mediawiki-ohjelmistolla toimivia rinnakkaisia sisarprojekteja, kuten Wiktionary-sanakirjaa, Wikinews-uutissivustoa, Wikiquote-sitaattiarkistoa, Wikibooks-wikikirjastoa, Wikiversity-virtuaaliopistoa. Erikielisten Wikipedioiden yhteisenä mediapankkina käytetään Wikimedia Commons-palvelua, josta löytyy suuri kirjasto kuva-, ääni- ja videotiedostoja.

Wikipedian rahoitus on täysin riippuvainen vapaaehtoisten lahjoituksista. Wikimedia-säätiö on esimerkiksi ilmoittanut, että Wikipediaan ei tule koskaan tulemaan mainoksia, jotta tietosanakirja pystyy säilyttämään puolueettomuutensa. Toiminnan rahoittamiseksi Wikimedia järjestää ajoittain Wikipedian sivujen ylälaidassa näkyviä keräyskampanjoita. Näin pyritään saamaan käyttäjät lahjoittamaan varoja käytännön kulujen, kuten palvelimien ja tietoliikenneyhteyksien ylläpitoon sekä henkilökunnan palkkojen, kattamiseen.

Helmikuun 7. päivänä 2014 huomiota herättikin Suomessa tieto, että poliisihallituksen arpajaishallinto oli esittänyt suomenkielisen Wikipedian ylläpidolle lausuntopyynnön meneillään olevasta varainkeruusta. Suomessa rahankeräykset ovat luvanvaraisia ja lupia voivat hakea vain yleishyödylliset järjestöt. Toisaalta, Wikipediassa esillä oleva varainkeruu ei ole minkään suomalaisen toimijan toimeenpanema vaan se on yhdysvaltalaisen Wikimedia-säätiön keräys, jota he mainostavat omilla (Suomesta katsoen) ulkomailla sijaitsevilla palvelimillaan.

Kotisivu

http://www.wikipedia.org/

Lisenssi

Tekstit: CC-BY-SA / GFDL,

Kuvat ja muu materiaali: useita vapaita lisenssejä

• Wikipedian etusivu ja linkkejä useisiin kieliversioihin.
• Suomenkielisen Wikipedian etusivu. Suositeltu artikkeli ja ajankohtaisia aiheita.
• Artikkelin muokkausnäkymä. Muokkaamisen voi tehdä wikitekstinä.
• Sivun muutoshistoriasta näkee kaikki sivuun tehdyt muokkaukset ja versioita pystyy vertailemaan pareittain.
• Lähdeviitteet ovat tärkeä osa luotettavaa Wikipedia-artikkelia.
• Wikipediaa on 287 kielellä. Kuvassa armeniankielinen sivu.
• Osittain suojattu englanninkielinen Evolution-artikkeli.
• Wikipediaa eri kielillä ja sen sisarprojekteja.
• Wikipedia-artikkeli voi sisältää tekstin lisäksi esimerkiksi valokuvia, piirroskuvia, karttoja ja tietolaatikoita.
• Artikkelin muokkausnäkymä. Muokkaamisen voi tehdä wikitekstinä.
• Wikipedian artikkeli Wikipediasta. Sivun yläreunassa on Wikimedian varainkeruuvetoomus.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Poliisihallitus on lähettänyt suomenkielisen Wikipedian ylläpitäjien sähköpostilistalle lausuntopyynnön. Poliisia kiinnostaa, rikkooko Wikipediassa meneillään oleva varainkeruu rahankeräyslakia. Varainkeruukampanja on globaali ja sen on järjestänyt Wikimedia-säätiö (Wikimedia Foundation, Inc). Se on järjestetty hyvällä menestyksellä maailmanlaajuisesti useamman kerran ja järjestäjä on pitänyt huolta, että se toteutuisi lain mukaisesti ja avoimessa hengessä. Poliisin tekemä kysely ohjattiin Wikimedia-säätiön lakiasiainosastolle, joka lähettää oman näkemyksensä asiasta viranomaiselle ja on pyytänyt ohjaamaan viralliset kyselyt heille. Wikimedia-säätiön varainkeruusta voi lukea lisää täältä.

Yksityisten lahjoitusten merkitystä vapaan tietosanakirjan toiminnalle on vaikea liioitella, sillä Wikimedia-säätiön puitteet kustannetaan lähes kokonaan niiden turvin. Keskimääräinen lahjoitus on suunnilleen kymmenen euron suuruinen, eli toiminta on mahdollista lahjoittajien suuren määrän ansiosta. On tärkeää, että lahjoittaminen on jatkossakin helppoa ja mutkatonta.

Uutisen myötä on tullut myös kysymyksiä siitä, mitkä ovat Wikimedia-säätiön, Wikipedian muokkaajayhteisön ja paikallisyhdistysten keskinäiset roolit. Ehkä on syytä tehdä ne selviksi:

• Wikipedia on vapaa tietosanakirja, jota pitää yllä Wikimedia-säätiö, joka on yhdysvaltalainen voittoa tavoittelematon yhdistys. Vaikka rahankeruukampanjan bannereita on suomeksi suomenkielisessä Wikipediassa, kyseessä on yhdysvaltalainen verkkopalvelu. Yksikään sen palvelimista ei sijaitse Suomessa ja toimintaa ohjataan San Franciscosta. Wikimedia-säätiö vastaa Wikipedian ja muiden hankkeidensa olemassaolosta muun muassa hallinnoimalla palvelimia. Sillä on 198 työntekijää erilaisissa tehtävissä, jotka liittyvät projektien ylläpitoon ja uusien aloitteiden tukemiseen.

• Suomenkielisen Wikipedian muokkaajayhteisö muodostuu pääasiassa pseudonyymien takaa tietosanakirjaa harrastuksekseen muokkaavista henkilöistä. Näiden joukossa on noin 50 ylläpitäjää jotka valvovat mm. yhteisön valitsemien sääntöjen noudattamista. Ylläpitäjillä ei kuitenkaan ole esimerkiksi sisällöllisiä erioikeuksia vaan  Wikipedian muokkaajat ovat mahdollisimman pitkälle tasa-arvoisia. Rooliltaan ylläpitäjät vastaavat esimerkiksi foorumien moderaattoreita.

• Wikimedia Suomi ry on paikallisyhdistys (local chapter), joka tukee ja edistää Wikimedian hankkeiden käyttöä Suomessa.

Suomenkielisen Wikipedian ylläpitäjät ja Wikimedia Suomi ry ovat itsenäisiä toimijoita, joilla ei ole laillisia vastuita tai velvollisuuksia Wikimedia-säätiön toiminnan suhteen. Nimien samankaltaisuudesta, yhteistyöstä ja jaetusta filosofiasta huolimatta mikään näistä tahoista ei voi virallisesti edustaa toista. Vaikka tämä saattaa vaikuttaa hiusten halkomiselta, kyseessä on tietosanakirjan sisällön riippumattomuuden kannalta tärkeä asia.

Kuten asiaa koskevia uutisia seuranneet ovat varmasti huomanneet, joukkorahoitus on Suomen lain silmissä kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Olisi hyvä, että sen asema selviäisi mahdollisimman pian. Wikipedian varainhankinnan käyttäminen esimerkkinä on kuitenkin ongelmallista ennen kuin asiasta tulee Wikimedia-säätiön oma lausunto. Toivottavasti asia selviää pian ja jatkossa kampanjat sujuvat ongelmitta.

Tommi Kovala
puheenjohtaja
Wikimedia Suomi ry

The idea of Full-Stack Development is quite popular at the moment — building things that run both the browser and the server side of web development, usually utilizing similar languages and frameworks.

With Flow-Based Programming and the emerging Flowhub ecosystem, we can take this even further. Thanks to the FBP network protocol we can build and monitor graphs spanning multiple devices and flow-based environments.

Jon Nordby gave a Flow-Based Programming talk in FOSDEM Internet of Things track last weekend. His demo was running a FBP network comprising of three different environments that talk together. You can find the talk online.

<video controls="controls" src="http://mirrors.dotsrc.org/fosdem/2014/AW1121/Sunday/Flowbased_programming_for_heterogeneous_systems.webm"></video>

Here are some screenshots of the different graphs.

MicroFlo running on an Arduino Microcontroller and monitoring a temperature sensor:

NoFlo running on Node.js and communicating with the Arduino over a serial port:

NoFlo running in browser and communicating with the Node.js process over WebSockets:

(click to see the full-size picture)

Taking this further

While this setup already works, as you can see the three graphs are still treated separately. The next obvious step will be to utilize the subgraph features of NoFlo UI and allow different nodes of a graph represent different runtime environments.

This way you could introspect the data passing through all the wires in a single UI window, and "zoom in" to see each individual part of the system.

The FBP ecosystem is growing all the time, with different runtimes popping up for different languages and use cases. While NoFlo's JavaScript focus makes it part of the Universal Runtime, there are many valid scenarios where other runtimes would be useful, especially on mobile, embedded, and desktop.

Work to be done

Interoperability between them is an area we should focus on. The network protocol needs more scrutiny to ensure all scenarios are covered, and more of the FBP/dataflow systems need to integrate it.

Some steps are already being taken in this direction. After Jon's session in FOSDEM we had a nice meetup discussing better integration between MicroFlo on microcontrollers, NoFlo on browser and server, and Lionel Landwerlin's work on porting NoFlo to the GNOME desktop.

If you're interested in collaborating, please get in touch!

Photo by Forrest Oliphant.

Officially I started January 1st, but apart from getting an account today was the first real thing at the university. Still feels great – the “oh my what did I sign up to” feeling has still time to come. ;)

After having the WMF daily standup, I have a usual breakfast and head to city center, where our research group of four had a meeting. To my surprise, the eduroam network worked immediately. I had configured it at home earlier based on a guide on the site of some university of Switzerland, if I remember correctly: my university didn’t provide good help for how to set it up with Fedora and KDE.

On my side, preparations for the IWSDS conference are now the highest priority. I have until Monday to prepare my first ever poster presentation. I found PowerPoint and InDesign templates from the university’s website (ugh proprietary tools). Then there are few days to get it printed before I fly on Thursday. After the travel I will make a website for the project to allow it to get some visibility and find out about the next steps as well as how to proceed with studies.

After this topic, I got to hear about other part of the research, collection of data in Sami languages. I connected them with Wikimedia Suomi who has expressed interest to work with Sami people.

After the meeting, we went hunting for so-called WBS codes which are needed in various places to target the expenses, for example for poster printing and travel plans. (In case someone knows where the abbreviation WBS comes from, there are at least two people in the world who are interested to know.) The people I met there were all very friendly and helpful.

On my way home I met an old friend from Päivölä&university (Mui Jouni!) in the metro. There was also a surprise ticket inspection – 25% inspection rate for my trips this year based on 4 observations. I guess I need more observations before this is statistically significant ;)

One task left for me when I got home was to do the mandatory travel plan. This needs to be done through university’s travel management software, which is not directly accessible. After trying without success to access it first through their web based VPN proxy, second with openvpn via NetworkManager via “some random KDE GUI for that” on my laptop and, third, even with a proprietary VPN application on my Android phone I gave up for today – it’s likely that the VPN connection itself is not the problem and the issue is somewhere else.

It’s still not known from where I will get a room (I’m employed in a different department from where I’m doing my PhD). Though I will likely work from home often as I am used to.

This post explains how MediaWiki handles plural rules to developers who need to work with it. In other words, how a string like “This wiki {{PLURAL:$1|0=does not have any pages|has one page|has $1 pages}}” becomes “This wiki has 425 pages”.

Rules

As mentioned before we have adopted a data-based approach. Our plural rules come from Unicode CLDR (Common Locale Data repository) in XML format and are stored in languages/data/plurals.xml. These rules are supplemented by local overrides in languages/data/plurals-mediawiki.xml for languages not supported by CLDR or where we are yet to unify our existing local rules to match CLDR rules.

As a short recap, translators handle plurals by writing all possible different forms explicitly. That means that there are different forms for singular, dual, plural, etc., depending on what grammatical numbers the language has. There might be more forms because of other grammatical reasons, for example in Russian the grammatical case of the noun varies depending on the number. The rules from CLDR put all numbers into different boxes, each box corresponding to one form provided by the translator.

Preprocessing

The plural rules are stored in localisation cache (not to be confused with message cache and many other caches in MediaWiki) with other language specific localisation data. The localisation cache can be stored in different places depending on configuration. The default is to use the SQL database, but they can also be in CDB files as they are at the Wikimedia Foundation and translatewiki.net.

The whole process starts 1) when the user runs php maintenance/rebuildLocalisationCache.php, or 2) during a web request, if the cache is stale and automatic cache rebuild is allowed (as by default).

The code proceeds as follows:

LocalisationCache::readSourceFilesAndRegisterDeps

• LocalisationCache::getPluralRules fills pluralRules
  • LocalisationCache::loadPluralFiles loads both xml files, merges them and stores the result in in-process cache
• LocalisationCache::getComplisedPluralRules fills compiledPluralRules
  • LocalisationCache::loadPluralFiles returns rules from in-process cache
  • CLDRPluralRuleEvaluator::compile compiles the standard notation into RPN notation
• LocalisationCache::getPluralTypes fills pluralRuleTypes

So now for the given language we have three lists (see table 1). The pluralRules are used in frontend (JavaScript) and the compiledPluralRules are used in the backend (PHP) with a custom evaluator. Tim Starling wrote the custom evaluator for performance reasons. The pluralRuleTypes stores the map between numerical indexes and CLDR keywords, which are not used in MediaWiki plural syntax. Please note that Russian has four plural forms: the fourth form, called other, is used when none of the other rules match and is not stored anywhere.

Table 1: Stored plural data for Russian

pluralRuleTypes	pluralRules	compiledPluralRules
“one”	“n mod 10 is 1 and n mod 100 is not 11″	“n 10 mod 1 is n 100 mod 11 is-not and”
“few”	“n mod 10 in 2..4 and n mod 100 not in 12..14″	“n 10 mod 2 4 .. in n 100 mod 12 14 .. not-in and”
“many”	“n mod 10 is 0 or n mod 10 in 5..9 or n mod 100 in 11..14″	“n 10 mod 0 is n 10 mod 5 9 .. in or n 100 mod 11 14 .. in or”

The cache also stores the magic word PLURAL, defined in languages/messages/MessageEn.php and translated to other languages, so in Finnish language wikis they can use {{MONIKKO:$1|$1 talo|$1 taloa}} if they so want. For compatibility reasons, in all interface translations these magic words are used in English.

Invocation on backend

There are roughly three ways to trigger plural parsing:

1. using the plural syntax in a wiki page,
2. calling the plural parser with Message object with output format text,
3. using the plural syntax in a message with output format parse, which calls full wikitext parser as in 1.

In all cases, we will get into Parser::replaceVariables, which expands all magic words and templates (anything enclosed in double braces; sometimes also called {{ constructs). It will load the possible translated magic words and see if the {{thing}} in the wikitext or message matches a known magic word. If not, the {{thing}} is considered a template call. If the plural magic word matches, the parser will call CoreParserFunctions::plural which will take the arguments, make them into an array, call the correct language object with Language::convertPlural( number, forms ): see table 2 for function call trace.

In the Language class we first handle explicit plural forms explained in a previous post on explicit zero and one form. If any explicit plural form doesn’t match, they are removed and we will continue on with the other forms, calling Language::getPluralRuleIndexNumber( number ), which first loads the compiled plural rules into the in-process cache, then calls CLDRPluralRuleEvaluator::evaluateCompiled which returns the box the number belongs to. Finally we take the matching form given by the translator, or the last form provided. Then the return value is substituted in place of the plural magic word call.

Table 2: Function call list for plural magic word

Message::parse	Message::text
Message::toString Message::parseText MessageCache::parse Parser::parse Parser::internalParse	Message::toString Message::transformText MessageCache::transform Parser::transformMsg Parser::preprocess
[The above lists converge here] Parser::replaceVariables PPFrame_DOM::expand Parser::braceSubstitution Parser::callParserFunction call_user_func_array CoreParserFunctions::plural Language::convertPlural [Plural rule evaluation]

Invocation on frontend

The resource loader module mediawiki.language.data (implemented in class ResourceLoaderLanguageDataModule) is responsible for loading the plural rules from localisation cache and delivering them together with other language data to JavaScript.

The resource loader module mediawiki.jqueryMsg provides yet another limited wikitext parser which can handle plural, links and few other things. The module mediawiki (global mediaWiki, usually aliased to mw) provides the messaging interface with functions like mw.msg() or mw.message().text(). Those will not handle plural without the aforementioned mediawiki.jqueryMsg module. Translated magic words are not supported at the frontend.

If a plural magic word is found, then it will call the frontend convertPlural method. These are provided in few hops by the module mediawiki.language which depends on mediawiki.language.data and mediawiki.cldr. The latter depends on mediawiki.libs.pluralruleparser, which evaluates the (non-compiled) CLDR plural rules to reach the same result as in the PHP side and is hosted at GitHub, written by Santhosh Thottingal of the Wikimedia Language Engineering team.

Today is the first operative day of the new board of Wikimedia Suomi. Welcome new board!

Tommi Kovala continues as a chairman in the board of 2014. Kimmo Virtanen is the second to continue from the previous board. Founding member Niklas Laxström and Ulpu Pajari are quitting, as well as Joonas Suominen. Susanna Ånäs changes roles to become a part-time employee of the association. We are welcoming 7 new members, representing widely the domains of open knowledge and culture in Finland.

Work will be carried out in novel working groups. The board will focus on Wikipedia in education (EDU), partnerships with cultural and memory organizations (GLAM) and cooperation and strategic work in open knowledge and culture (OPEN). This year we look to foster a funnier and more friendly Wikipedia, and there’s a group for that (<3). PR and communications are looked after on many areas of responsibility: newsletters and association’s incoming mail (WMFI), press (PRESS), social media (SOME) and the Wikimedia community (WIKI).

We shall introduce the board members more closely in the coming blog posts.

Chairman Tommi Kovala, EDU (lead), PRESS
Vice chair Kimmo Virtanen, WIKI
Secretary Iivari Koutonen, WMFI
Treasurer Tarmo Toikkanen, EDU

Sanna Hirvonen, GLAM (lead), SOME
Johanna Janhonen, EDU, SOME, <3
Jyrki Lehtinen, WIKI, <3
Jessica Parland-von Essen, GLAM, OPEN, SV-PRESS
Henrik Saari, GLAM, EDU, OPEN, <3

Susanna Ånäs, half-time employee of the Wikimaps project in January–June, GLAM, OPEN (deputy), SOME, <3

Image: Godt Nytaar. The National  Library of Norway, 1916.

Tänään on Wikimedia Suomen uuden hallituksen ensimmäinen työpäivä. Tervetuloa uusi hallitus!

Edellisestä hallituksesta jatkavat puheenjohtajaksi uuteenkin valittu Tommi Kovala ja Kimmo Virtanen. Pois jäivät perustajajäsenet Ulpu Pajari ja Niklas Laxström, Joonas Suominen, sekä Susanna Ånäs, joka siirtyy yhdistyksen työntekijäksi. Uudet jäsenet edustavat monipuolisesti avoimen tiedon ja kulttuurin alueita Suomessa.

Työtä tehdään uusissa työryhmissä. Hallitus keskittyy Wikipediaan opetuksessa (EDU), kulttuuri- ja muistiorganisaatioiden kanssa tehtävään yhteistyöhön (GLAM) ja yhteistyöhön ja strategiseen työhön avoimen tiedon ja kulttuurin alueella (OPEN). Tavoittelemme tänä vuonna hauskempaa ja ystävällisempää Wikipediaa, ja sitä varten on oma ryhmänsä (<3). Tiedottamisesta ja yhteydenpidosta huolehditaan monilla eri tiedotuksen vastuualueilla: jäsenkirjeet ja yhdistyksen sähköposti (WMFI), lehdistö (PRESS), some-viestintä (SOME) ja Wikipedia-yhteisön kanssa kommunikoiminen (WIKI).

Tulemme esittelemään hallituksen jäsenet blogissa myöhemmin perusteellisemmin.

Puheenjohtaja Tommi Kovala, EDU (vastuu), PRESS
Varapuheenjohtaja Kimmo Virtanen, WIKI
Sihteeri Iivari Koutonen, WMFI
Rahastonhoitaja Tarmo Toikkanen, EDU

Sanna Hirvonen, GLAM (vastuu), SOME
Johanna Janhonen, EDU, SOME, <3
Jyrki Lehtinen, WIKI, <3
Jessica Parland-von Essen, GLAM, OPEN, SV-PRESS
Henrik Saari, GLAM, EDU, OPEN, <3

Susanna Ånäs, Wikimaps-projektin puolipäiväinen työntekijä tammi-kesäkuussa, GLAM, OPEN (vara), SOME, <3

Kuva: Godt Nytaar. The National  Library of Norway, 1916.

Tänään raukeavat tekijänoikeudet vuonna 1943 kuolleiden taiteilijoiden teoksilta. Näiden kuvataiteilijoiden teoskuvilla voi tästä päivästä alkaen vapaasti kuvittaa Wikipedia-artikkeleita.

Osallistumme Public Domain Dayn juhlistamiseen tekemällä Wikipediaan sivun Public Domain 2014, johon on listattu löydetyt taiteilijat sekä Suomesta että ulkomailta. Haastamme vapaaehtoiset ja muistiorganisaatiot täydentämään Wikipediaa aloittamalla ja täydentämällä artikkeleita, tekemällä niihin tietolaatikoita ja liittämällä niihin teoskuvia.

Public Domain -taiteilijoita

Suomalaisia taiteilijoita Meri Genetz, Richard Hall, Anton Lindforss, Eemu Myntti, Juho Mäkelä, Väinö Rikhard Rautalin, Heikki Tandefelt ja Raffaello Gambogi, suomalaisen kuvataiteilijan Elin Danielson-Gambogin puoliso, sekä muualta maailmasta Gustav Vigeland, Camille Claudel, Konstantinos Dimitriadis.

Arkkitehtejä Gunnar Wahlroos, K. A. Wrede.

Suomalaisia kirjailijoita Albert Theodor Böök, Vilho Haanpää, Maria Jotuni, Toimi Juuti, Pekka Karunki, I. E. Kerkkola, Paul Klinthe, Eino I. Parmanen, Aleksius Ruokosalmi, Abbe Sandman, Reino Silvanto, Kerstin Söderholm.

Muusikoita ja säveltäjiä meiltä ja muualta mm. Fats Waller, Sergei Rahmaninov, Leo Smit, Edvard Fazer, Aino Haverinen, Matti Jurva, Paavo Kostioja, Alice Tegnér, Ricardo Viñes.

Neuvoja ja ohjeita

Kun muistat periaatteet, loppu onkin helppoa:

• Wikipediaan kirjoitetaan neutraalista näkökulmasta
• Tekijänoikeuksia ei saa loukata
• Kun mainitset lähteet, muutkin voivat tarkistaa kirjoittamasi, etkä tule kirjoittaneeksi uutta tutkimusta.

Aloita tästä: Tervetuloa Wikipediaan!
Tällainen on hyvä wikiartikkeli: Ohje:Artikkelin rakenne.
Näin lisäät lähteen: Wikipedia:Merkitse lähteet.
Näin lisäät kuvan: Ohje:Kuvien lisääminen.
Näin lisäät taiteilija-infoboksin: Malline:Taiteilija.
Tunne tekijänoikeudet ja muut käytännöt: Wikipedia:Tiedostojen käyttösäännöt.
Kuvat suositellaan tallentamaan Wikimedia Commonsiin, jolloin niiden on oltava vapaita sekä Suomen että Yhdysvaltain tekijänoikeuslainsäädännön mukaan. Tutustu aiheeseen tarkemmin: Commons:Licensing

Kuva: Sophie Taeuber-Arp (1889–1943): Oval Composition with Abstract Motifs. Sophie Taeuber-Arp oli sveitsiläinen kuvataiteilija, taidemaalari, kuvanveistäjä ja tanssija. Häntä pidetään yhtenä 1900-luvun tärkeimmistä geometrisen abstraktion taiteilijoista. Hänestä ei ole artikkelia suomen kielellä. Lue englanninkielinen artikkeli tai aloita artikkeli suomeksi.

Otsikon kuva: Gustav Vigelandin takorauta-aita Vigeland-puistossa Oslossa. Annie Dalbéra CC-BY 2.0

“You can write a paper” is kind of a running joke in the language engineering team when the discussion sways so far from the original topic that it is no longer helping to get the work done. But sometimes sidelines turn out to be interesting and fruitful. When I was presented an opportunity to do a PhD related to wikis, languages and translation I could not pass it. And because of the joke, I can claim full innocence – they told me to! ;)

The results are in and…. I got accepted! Screams with joy and then quickly shies away hoping nobody noticed.

What does this mean?

If you are a reader of this blog, the topics might get even more incomprehensible. Or the posts might be even more insightful and based on research instead of gut feelings. Hopefully, it doesn’t mean that I won’t have time to write more blog posts.

Practically, I will be starting at the beginning of January with the goal of writing a PhD dissertation and of graduating in about four years. The proposed topic for my dissertation is Supporting creation and interaction of open content with language technology, as part of the project “Finno-Ugric Digital Natives: Linguistic support for Finno-Ugric digital communities in generating online content”. As with my MA, I’ll do this at the University of Helsinki.

Initially I will be working three days a week on that and keep helping the language engineering team as well. We’ll see how it goes.

The first thing I will do is to participate in IWSDS (Workshop on Spoken Dialog Systems) held in January at Napa, California, USA. I will be presenting a paper about multilingual WikiTalk.

Norjan Wiki Loves Monuments -voittaja. Henny Stokseth: Alnes fyr i Mars 2013

Norjan Wikimedia järjesti Oslossa viikonloppuna Wikipedia Academy -tapahtuman. Tilaisuuteen oli kutsuttu wikipedistejä eri puolilta Norjaa, minkä lisäksi Ruotsia edusti sikäläisen Wikipedian puheenjohtaja Mattias Blomgren ja minut oli kutsuttu paikalle kertomaan yhteistyöprojektistamme Wikimaps Nordicista.

Ilmassa oli myös juhlatunnelmaa: Norjan kaksi eri wikipediaa uusnorja ja kirjanorja olivat saavuttaneet yhteensä puolen miljoonan artikkelin rajan.

Tuleeko meistä miljonäärejä?

Ruotsin Wikipedia on maailman kymmen suurimman joukossa. Kasvuun käytetyt keinot ovat herättäneet paljon keskustelua muissa Pohjoismaissa, joissa vielä sinnitellään samoissa artikkelimäärissä, missä Ruotsinkin Wikipedia oli muutama vuosi sitten. Kun Suomessa ja Norjassa (kirjanorja) on n. 400 000 artikkelia, Ruotsin Wikipediassa niitä on lähes 2 miljoonaa. Salaisuus ovat botit – artikkelien ulkoisista lähteistä luomiseen tehdyt tietokoneohjelmat.

Mattias Blomgren esitteli aihepiirejä, joihin botteja on käytetty: mm. lintuja, sieniä, järviä ja urheilutilastoja. Tuhansien järvien maassa Suomessa olisimme kertaheitolla miljoonakategoriassa järvinemme.

Boteilla luodut artikkelit merkitään mallineilla, jotta lukijat ja muokkaajat ymmärtäisivät tekstin olevan raakile. Raakilemaisuus ja vähäpätöisyys onkin kiivaan keskustelun ydin. Eikö vähempi olisi parempi? Nordisk Familjebokista tuoduissa toimittamattomissa artikkeleissa varoitetaan vanhahtavasta kielestä, pöllöpuheesta eli ugglespråkista, Nordisk Familjebokin pöllölogon mukaan.

Kansallinen sanakirja versus Wikipedia

Ruotsissa ja Norjassa tehdään myös kansallisia verkkosanakirjoja. Norjan Store Norske Leksikonissa on 170 000 artikkelia ja saman verran muokkauksia kuussa kuin Norjan Wikipediassa kahdessa päivässä. Samaan kokonaisuuteen liittyy avoimesti tarjottava kansallisbiografia, taiteilijamatrikkeli ja lääketieteellinen sanakirja. Suomessahan Kansallisbiografia on maksullinen.

Kansallista sanakirjaa perustellaan artikkelien kontrolloidulla laadulla ja tunnistettavilla kirjoittajilla, mutta wikipedistit kokevat että heidän työtään vähätellään. Vaikutukset ulottuvat niin rahoituksen kuin muokkaajien saamiseen. Kun Wikipediassa haaveillaan kasvusta, SNL pyrkii tiivistämään. Tavoitteena on pitkän hännän leikkaaminen artikkeleita vähentämällä.

Kulttuuriorganisaatiot mukana Wikipediaa kehittämässä

Wikimedialla on Norjassa paljon kulttuuriperintöhankkeita. GLAM-toiminnassa on melkein jokaiselle kirjaimelle oma työryhmänsä: kirjastoille, arkistoille ja museoille. Norjan kulttuurilaitoksissa työskentelee peräti kuusi Wikipedian-in-residence -wikipedistiä. Suomen Museovirastoa vastaava valtiollinen organisaatio Riksantikvaren on työllistänyt yhden sisältöwikipedistin ja yhden koodaripedistin osana panostustaan Wikipediayhteistyöhön. Se on myös jakanut stipendejä kulttuuriperintöartikkeleiden muokkaajille. Muut wikipedistit työskentelevät Riksarkivetissa, Oslo-museossa, kulttuurihistorian museossa ja yksi teknis-luonnontieteellisessä yliopistossa.

Kultur og Naturreise

Lars Rogstad esitteli Kultur og Naturreisea, Kulturrådetin tekemää mittavaa yhteistyöprojektia. Mobiiliapplikaatiolla koettavaksi on koottu taidetietokantoja, ympäristöhallinnon ja maanmittauslaitoksen paikkatietoa, museoviraston kulttuuriperintötietoa, 137 museon kootut kokoelmat DigitaltMuseum-tietokannasta, Wikipedia-artikkeleita ym. ym. Mobiiliapplikaatio julkaistaan alkuvuodesta 2014.

Työn taustalla on Norjan kulttuuriperinnön avoimen kulttuuridatan projekti Norvegiana. Sen piirissä on mm. yli miljoona valokuvaa tai 15 000 perinnemusiikkiäänitettä. Objekteista 670 000 on sijoitettu maantieteellisiin koordinaatteihin. Nämä aarteet ovat lähtökohtana ensi vuoden helmikuussa järjestettävässä #hack4no -hackathonissa. Hack your heritage!

Yhteisiin hankkeisiin!

Suomen ja Norjan Wikipedioilla on yhteisiä kiinnostuksen kohteita erityisesti saamelaisen kulttuurin parissa tehtävissä projekteissa. Pohjoismaisista GLAM-kokemuksista voimme saada oppia jo hyvinkin pian Wikimaps-yhteistyössä, jossa on mukana arkistoja, kirjastoja ja museoita lisäksi Ruotsista, Tanskasta ja Virosta.
<object data="http://static.slideshare.net/swf/ssplayer2.swf?id=29287809&amp;doc=wikimapsnordic131216-131217082208-phpapp02" height="512" type="application/x-shockwave-flash" width="625" wmode="opaque"><param name="movie" value="http://static.slideshare.net/swf/ssplayer2.swf?id=29287809&amp;doc=wikimapsnordic131216-131217082208-phpapp02"/><param name="allowFullScreen" value="true"/></object>

Kuka valvoo Ubuntun ja muiden avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttäjien etuja? Mikä järjestö on pääasiallinen avoimen lähdekoodin markkinoija ja edistäjä Suomessa? Vastaus on COSS ry.

Kolme syytä tukea COSSia

1. COSS lisää tietoisuutta avoimesta lähdekoodista, erityisesti julkishallinnossa
2. COSS edistää suomalaisen IT-alan kasvua ja työllisyyttä kiiihdyttämällä suomalaislähtöisen teknologian menestystä
3. COSS lisää avoimen lähdekoodin osaamista koulutuksilla, tapahtumillla ja verkostoitumismahdollisuuksilla

Liity COSS ry:n kannatusjäseneksi! →

Mikä on COSS?

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus – COSS ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka toimii avoimen lähdekoodin, avoimen datan, avoimien rajapintojen sekä avoimien standardien edistämiseksi.

COSS on toiminut jo vuodesta 2003 ja se tunnetaan kansainvälisesti yhtenä Euroopan vanhimmista ja aktiivisimmista avoimuuden keskuksista.

COSS edistää yhteistyötä sekä yhteisöjen, yritysten että julkishallinnon välillä ja mm. järjestää tapahtumia. COSSin sivuilta löytyy valtakunnallinen kalenteri alan kaikista tapahtumista: http://coss.fi/kalenteri/

Yhdistys työskentelee tiedottamalla ja valistamalla avoimuuden periaatteista, -käytänteistä ja -teknologioista. COSS.fi on Suomen suurin alan sivusto.

Esimerkkejä COSSin toiminnasta

• Tukee julkishallintoa kaikissa tietojärjestelmien avoimuutta edistävissä pyrkimyksissä
  • Osallistuminen julkishalllinnon avoimen lähdekoodin hankintaoppaan tekoon sekä julkishallinnon hankintasopimusten päivittämiseen, jotta siinä huomioidaan avoimen lähdekoodin erityispiirteet.
  • Koulutuksen ja konsultoinin tarjoaminen
  • Julkiseen keskusteluun osallistuminen mm. Kuntauudistus-artikkelisarjalla
• Edistää avoimen lähdekoodin ratkaisuja, palveluja ja yritystoimintaa
  • Tilaisuuksien järjestäminen ja tukeminen
  • Tiedottaminen verkossa ja muissa medioissa
  • Aktiivisen yritysverkoston ylläpitäminen: COSSin jäseninä n. 100 suomalaista avoimen lähdekoodin yritystä
• Edistää yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä
  • Tutkimuslaitosten välisten tutkimushankkeiden tukeminen, esim. OSSI-tutkimusprojekti
  • Avoimen lähdekoodin projektien hyödyntäminen opetuksessa, esim. HAAGA-HELIA
• Edistää yritysten ja kehittäjäyhteistöjen välistä yhteistoimintaa
  • Lokalisointi-työryhmä suomentaa ohjelmistoja
  • Linux-tapahtumapäivien järjestäminen
  • Devaamo Summit -tapahtuman tukeminen
• Ylläpitää yhteistyötä alan suomalaisten ja kansainvälisten järjestöjen ja yhteisöjen välillä
  • KDE-kehittäjien Akademy 2010 -tapahtuman järjestäminen Tampereella
  • Yhteistyö Linux Foundationin, Free Software Foundation Europen ja monen muun kanssa
• Edistää avointa lähdekoodia, avoimia standardeja, avoimia rajapintoja ja avointa dataa
• Jakaa vuosittain Open World Hero -palkinnon

Liity COSS ry:n kannatusjäseneksi! →

Autathan COSSia saamaan lisää tukijoita jakamalla tätä viestiä sosiaalisessa mediassa!

We just opened the Flowhub website for pre-orders. Flowhub is the collaborative development environment for NoFlo and other flow-based programming systems.

Once it launches for general use, Flowhub is the fruition of the project initiated by our successful NoFlo Development Environment Kickstarter from last August.

Flowhub will provide a development environment for your flow-based programs, allowing you to collaborate and build things inside the same interface whether you're targeting the client-side or the server-side of the web world. And thanks to the efforts on creating a standard protocol for flow-based runtimes, Flowhub will be able to work with other environments as well. To get a glimpse of this potential, take a look at Jon Nordby's work on Arduino programming with NoFlo UI and what Lionel Landwerlin is doing with NoFlo in the Linux desktop development world.

This is the main reason why we went with a more generic name for the new service. Flowhub aims to be the central hub for any flow-based development, not just the JavaScript-centric world where my NoFlo runtime is focused. Our Kickstarter sparked a lot of interest in flow-based programming in general, as evidenced by the various new FBP runtimes, and the upcoming book on the subject.

While NoFlo is and will remain our main focus, we should embrace the different ideas and different projects out there. One of the key points of FBP is everything can be modeled as a black box with input and output ports. With this level of abstraction, and a standard communications protocol, the different systems will be able to work together. Flowhub can be the central point for enabling that.

Collaboration as a service

NoFlo is open source, and so is the development environment we're building for it. For developing things on your own, this is pretty much all you'll need, especially if you're willing to set up things like the NoFlo environment for Node.js yourself.

The role of Flowhub as a service is analogous to what GitHub provides for traditional software development. Anybody can serve git repositories and issue trackers on their own, but having a third party to take care of that gives a much simpler, smoother experience. And even more importantly, having a central point where multiple projects reside enables much better collaboration and discovery between teams and projects.

This is the essence of what Flowhub will provide:

• Hosted version of the NoFlo UI, able to communicate with multiple different FBP runtimes whether running on client or server
• Integration with GitHub's version control and issue tracking capabilities
• Peer-to-peer environment for team collaboration based on WebRTC
• Hosted environment for running server-side NoFlo programs and their tests

As promised in our Kickstarter, the service will open to the public in the early summer of 2014. Our Kickstarter backers will gain an early access and have already service plans provided for them. With our Flowhub pre-order campaign, those who missed the Kickstarter opportunity have still a way to get in with early adopter pricing.

New technologies and a new UI

Like NoFlo itself, Flowhub is also an exploration of various new technologies. From the layout technologies and the use of Web Components, and the flow-based payment processing infrastructure handling both BitCoin and credit card transactions that we built in NoFlo — there are many things being dogfooded on the service.

At this stage of the game there are sure to be some rough edges, but by the time Flowhub opens to the public there should've been enough time at both our end, and with web browsers to mature to the point where these things provide a smooth experience.

The user interface we showed in September, and user-tested in the NodeCopter NoFlo event has since seen quite a lot of improvement based on what we've learned. The new version has been rebuilt ground-up with Polymer and NoFlo, and is a lot more efficient and touch-friendly.

It is still not perfect, but having used it on various devices from small tablets through laptops to huge touch-screen PCs, I feel we're definitely on the right track. Having a user interface where you can see the connections and data flows of your software in real time, and can rewire any part when needed is incredibly powerful. And once component editing is working fully with the runtimes, I can't really see myself wanting to go back to text-only development.

Here is a sneak peek (click to see a bigger version):

To see more of what we're building, visit flowhub.io, play with the demo we have there, and make sure to watch the intro video. Preorder today to help fund the hosted and open source version of Flowhub!

In case you haven’t already noticed, I like working on performance issues and performance improvements. Performance is a thing where you have to consider the whole stack: the speed of the server, efficient algorithms, server side caching, bandwidth and latency, client side caching and client side code. Here is a short recap of what has been done for translatewiki.net lately and some ideas for the future.

Recent improvements

Server level. A month ago translatewiki.net got a new server with more memory and faster processors. The main benefit is that we can handle more simultaneous users and background tasks without them slowing each other down. At the same time, we upgraded many of the programs to newer versions. The switch from MySQL to MariaDB is the most important one. We haven’t tested it for our use case, but the Wikimedia Foundation found that the switch had overall positive impact on performance.

Web server level. In the beginning of November I configured our nginx web server to enable support for the SPDY protocol. This should greatly reduce latency when browsing over HTTPS. We are considering to switch to HTTPS by default. While tweaking nginx, I also fixed a few settings that relate on the compression and expiry times of JavaScript, SVG images and font assets when delivered to users. I used AWStats to see if our daily bandwidth usage decreased. It has not decreased significantly, but there is a lot of variation between days that make interpreting the data difficult. PageSpeed was used to ensure that caching headers are optimal and WebPagetest to confirm that pages load faster on different browsers in different places.

Application level. The Language Engineering team has recently worked a lot on the performance of Universal Language Selector (ULS) and Translate extensions. A short summary of the things which were done:

• Reduce the amount of JavaScript and CSS delivered to the browser.
• Delay the loading of JavaScript and CSS as much as possible (for example till the user opens ULS).
• Optimize JPG, SVG and PNG images to the last byte with tools like jpegoptim, optipng.
• Optimize the JavaScript to avoid slow actions (for example repaint events and dom changes). We used Chrome’s JavaScript profiler as well as the experimental tool “show potential scroll bottlenecks” to identify issues and confirm the fixes (thanks Ori).

In addition I fixed a major performance issue in one of the Translate API modules by replacing an inefficient algorithm with a faster one. While investigating that issue, I also noticed that ReplacementArray-strtr was taking 20% or so of MediaWiki run time. There is a less known PHP module FastStringSearch, which was not installed on the new server. Installing that module made a big difference on the MediaWiki profiling table: ReplacementArray-fss is now taking only about 0.20% of MediaWiki run time.

Finally, a thing called module local storage was enabled on Wikimedia wikis few days ago (the title of this post was taken from that discussion). As is usual for translatewiki.net, we were already beta testing that feature a few weeks before it went live on Wikimedia wikis.

Future plans

It is hard to plan the future for further performance improvements, as the bottlenecks and the places where you can make the most difference for the least effort change constantly, together with the technology and your content. I believe that HHVM, a JIT PHP virtual machine, is likely to be the next step which will make a significant difference. It is however not a straightforward thing to jump from a normal PHP intepreter to HHVM, so I will be keeping a close eye on how my colleagues at the Wikimedia Foundation are progressing with the adoption of HHVM.

Another relatively small thing on the horizon is better compression of inline SVG images in CSS style sheets, by avoiding unnecessary base64 encoding. Or something else might happen even before it.

Finally, I’d like to highlight that while the application-level improvements automatically benefit third party users, there really isn’t any coherent documentation on how to improve performance of a MediaWiki site at all levels. Configuring localisation cache, nginx and/or Varnish, tweaking MySQL or MariaDB and installing Memcached or Redis should be part of any capable sysadmin’s skills; but even just tailoring them for MediaWiki, let alone knowing which PHP modules to install, is likely not known by many. For example, I wouldn’t be surprised if there were very few or even no sites using the FastStringSearch module outside of Wikimedia and translatewiki.net.

Bitcoin — the decentralized digital currency — has been making a lot of headlines lately. Much of this is driven by the current investment boom around it that has raised the exchange rates over the 1000 USD mark. But really, looking at Bitcoin as a medium for currency or asset speculation is a bad idea. Instead, we should see it purely as a medium of exchange.

Not a great holder of value

Much of the press stories about Bitcoin see it as a speculative investment free of currency manipulation by central banks. By its nature, it is a deflationary currency, given that the global supply of Bitcoins is capped. As long as there is interest in Bitcoin, it means the prices are bound to go up. But at the same time, this is a threat to the currency. Deflation disincentivizes people from spending their money, as tomorrow the value is likely to be higher.

This is a big difference to fiat currencies where central banks generally act to ensure that there is a little bit of inflation, giving people incentives to spend, invest, and keep the economy running.

Traditional currencies are given a value by the fact that there is a government requiring taxes to be paid in them. This creates a demand in the currency, as people have to acquire units of that currency somehow, usually by selling goods and services. So, the value of a currency is built on the power of a state to tax its subjects in that currency.

The other traditional holder of value, gold, also differs from Bitcoins in the sense that at least you can make some useful things out of it.

In contrast, the value of Bitcoin without an economy backing it up is exactly zero. Without an active network of miners, and business transactions that create a demand for them, there is not much you could do with a Bitcoin.

Given this setting, Bitcoin as a investment mechanism resembles a ponzi scheme where people make speculative investments in them in hopes of being able to pass them on to the next fool when the prices go up.

This is obviously not sustainable in the long term. But luckily there are things you can do with Bitcoin that still make them interesting if you deal with them as a medium of exchange and not a long-term holder of value.

Great tool for conducting transactions

Now that we've established that Bitcoins are not the best thing to put your life savings into, or to stash under your mattress, what is it exactly that makes them interesting?

Mobile money

Bitcoin is a way of making transactions quickly, safely, and without middlemen. A lot of the articles written about it compare it to gold, but in my view a much closer comparison is M-Pesa, the operator-driven mobile payment network that powers over 30% of the Kenyan economy.

M-Pesa on a phone, by Pixel Ballads

When you see people paying with their mobile phones in a African street market, you know they've leapfrogged us in technology.

Bitcoin has the exactly same advantages as M-Pesa: you can send it to anywhere with minimal costs and delays, you can keep it on your phone, and anybody can ask for a payment through it. Unlike M-Pesa, Bitcoin is truly decentralized and doesn't rely on a mobile operator to act as the "central bank".

Unlike M-Pesa, Bitcoin currently requires an internet-connected smartphone with a wallet application. This limits its usefulness in the world outside of the rich countries (though cheap Android phones are changing the situation). It would be a huge boost for mobile commerce with Bitcoins if there was a service that enabled paying and requesting Bitcoin over SMS.

The one to make Bitcoin work over SMS will be rich

Last summer I was talking with Joerg Patzer, the owner of Room 77, a restaurant in Berlin that has been one of the early adopters of Bitcoin. At the time about 10% of the his sales happened in Bitcoin, and the number has been constantly growing since. He told that he even pays some of his suppliers in Bitcoin, and only converts some of it to euros, solely because you can't pay taxes in Bitcoin.

Patzer buys the beer for Room 77 from the nearby Rollberg brewery, owned and run by qualified brew and malt meister Wilko Bereit. He pays for the barrels with Bitcoins

Joerg also told me an interesting case where there was a group of tourists having a dinner in his restaurant. A friend of theirs that wasn't able to make the trip insisted on paying the bill remotely from Israel. This is something that would be hard to do with the traditional credit cards or currencies. Paying in Bitcoin is quite straightforward:

He taps the amount he owes Room 77 into the virtual Bitcoin wallet on his Android phone and, aligning it with a code on the bar's device, presses a button to process the payment. A theatrical "kerching" sound follows and Gallas is grinning from ear to ear. "It could hardly be easier," he insisted.

Requesting a payment using Bitcoin Wallet for Android

Global currency for the internet

Map of global Bitcoin nodes

Requesting Bitcoins is as easy as providing a URL. This could be presented as a link on the web, or shared to mobile devices via QR Codes. For example, clicking this link on a device with a Bitcoin wallet would enable you to send me Bitcoins worth around 0.1 EUR (on today's exchange rates). No need for dealing with payment gateways or complicated protocols.

Ease of paying, no middle men, minimal transaction fees, and no risk of chargebacks make a lot of interesting business scenarios possible online. Consider for example micropayments for online content. This is something that would make online publishing viable without the current ad-driven models, but has been held back by the risks and costs associated with credit card payments. Wider adoption of Bitcoin would suddenly make this a very realistic way of asking for money for the things you do online.

Other clever uses

Since Bitcoins can be exchanged in miniscule amounts, and there is a public record kept on each transaction, they enable all kinds of new use cases.

One such service that I ran into yesterday is Proof of Existence, a tool for storing the fact that you were in possession of a document at a given time, and that it hasn't been revised since based on microtransactions stored in the Bitcoin block chain. This is a mechanism known as trusted timestamping that could be useful for things we currently utilize notaries for. The Hacker News thread on this listed some interesting use cases, like verifying scientific priority on new inventions, i.e. that you had written a document describing a new invention at a given time even if you publish it only later.

We could also use Bitcoin for solving the spam problem. Emails could be "stamped" with a Bitcoin microtransaction, and email servers could be configured to reject messages that don't have a valid payment attached to them. This would enable bringing decentralization back to the internet as we could again use distributed systems like email and XMPP without having to resort to the walled gardens like Facebook to keep them spammers away.

Another interesting approach was to use Bitcoin transactions for making bets.

How to get started

A good way to get started with Bitcoin is to read Wired's Bitcoin survival guide or the materials available on Bitcoins.com. Install a Bitcoin wallet application on your mobile device. Then get some Bitcoin either by buying locally, from an online exchange or by selling goods or services for Bitcoin.

This is all you need to get going. Now you just need to find a way to spend them, for example in online shops, by buying domains, or in shops and restaurants that accept them, like many do in my neighborhood.

Disclaimer: I'm a programmer, not an economist. There are better people to take investment advice from. I do hold a little bit of Bitcoin, giving me some vested interest in the matter. Not the kind of amount that would make it an investment, but just the right amount for being able to buy a few nice dinners, especially at the Berlin prices. Generally, I try to keep the amount I have in BTC low enough to be equivalent of what I might be comfortable with carrying in cash.

And then for something completely different, I've my hands on Jolla now, and it's beautiful!



A quick dmesg of course is among first things to do...

[    0.000000] Booting Linux on physical CPU 0
[    0.000000] Initializing cgroup subsys cpu
[    0.000000] Linux version 3.4.0.20131115.2 (abuild@es-17-21) (gcc version 4.6.4 20130412 (Mer 4.6.4-1) (Linaro GCC 4.6-2013.05) ) #1 SMP PREEMPT Mon Nov 18 03:00:49 UTC 2013
[    0.000000] CPU: ARMv7 Processor [511f04d4] revision 4 (ARMv7), cr=10c5387d
[    0.000000] CPU: PIPT / VIPT nonaliasing data cache, PIPT instruction cache
[    0.000000] Machine: QCT MSM8930 CDP
... click for the complete file ...

And what it has eaten: Qt 5.1!

...

qt5-qtconcurrent-5.1.0+git27-1.9.4.armv7hl
qt5-qtcore-5.1.0+git27-1.9.4.armv7hl
qt5-qtdbus-5.1.0+git27-1.9.4.armv7hl
qt5-qtdeclarative-5.1.0+git24-1.10.2.armv7hl
... click for the complete file ...

It was a very nice launch party, thanks to everyone involved.






Update: a few more at my Google+ Jolla launch party gallery

Background

I upgraded from Linux 3.8 to 3.11 among with newer Mesa, X.Org and Intel driver recently and I found a small workaround was needed because of upstream changes.

The upstream change was the Add "Automatic" mode for "Broadcast RGB" property, and defaulting to the Automatic. This is a sensible default, since many (most?) TVs default to the more limited 16-235, and continuing to default to Full from the driver side would mean wrong colors on the TV. I've set my screen to support the full 0-255 range available to not cut the amount of available shades of colors down.

Unfortunately it seems the Automatic setting does not work for my HDMI input, ie blacks become grey since the driver still outputs the more limited range. Maybe there could be something to improve on the driver side, but I'd guess it's more about my 2008 Sony TV actually having a mode that the standard suggests limited range for. I remember the TV did default to limited range, so maybe the EDID data from TV does not change when setting the RGB range to Full.

I hope the Automatic setting works to offer full range on newer screens and the modes they have, but that's probably up to the manufacturers and standards.

Below is an illustration of the correct setting on my Haswell CPU. When the Broadcast RGB is left to its default Automatic setting, the above image is displayed. When set to Full, the image below with deeper blacks is seen instead. I used manual settings on my camera so it's the same exposure.

Workaround

For me the workaround has evolved to the following so far. Create a /etc/X11/Xsession.d/95fullrgb file:
 

if [ "$(/usr/bin/xrandr -q --prop | grep 'Broadcast RGB: Full' | wc -l)" = "0" ] ; then
/usr/bin/xrandr --output HDMI3 --set "Broadcast RGB" "Full"
fi

And since I'm using lightdm, adding the following to /etc/lightdm/lightdm.conf means the flicker only happens once during bootup:

display-setup-script=/etc/X11/Xsession.d/95fullrgb

Important: when using the LightDM setting, enable executable bits (chmod +x) to /etc/X11/Xsession.d/95fullrgb for it to work. Obviously also check your output, for me it was HDMI3.

If there is no situation where it'd set back to "Limited 16:235" setting on its own, the display manager script should be enough and having it in /etc/X11/Xsession.d is redundant and slows login time down. I think for me it maybe went from 2 seconds to 3 seconds since executing xrandr query is not cheap.

Misc

Note that unrelated to Full range usage, the Limited range at the moment behaves incorrectly on Haswell until the patch in bug #71769 is accepted. That means, the blacks are grey in Limited mode even if the screen is also set to Limited.

I'd prefer there would be a kernel parameter for the Broadcast RGB setting, although my Haswell machine does boot so fast I don't get to see too many seconds of wrong colors...

As the readers of this blog know, I've been working on a Flow-Based Programming implementation for JavaScript in the form of the NoFlo project. The idea of FBP in nutshell is to separate the control flow of software from the actual implementation. Developers build reusable "black box" components that are then connected with each other through a graph that you can define either visually or textually.

FBP has been around for quite a while, having been invented by J. Paul Morrison in the 60s, but is now becoming more and more relevant thanks to the need for talking to multiple asynchronous APIs and different devices. While NoFlo has been stable enough for production use for about two years now, we ran a successful Kickstarter earlier this fall to push the development tools to a new level.

I attended the FSCONS conference last weekend, and gave a NoFlo talk. Since quite a few GNOME regulars were there as well, we ended up chatting about how NoFlo and FBP could be utilized in the desktop environment. I'm writing this to Planet GNOME to introduce some of those ideas.

The video from my talk isn't online yet, but you can watch a video from the talk I gave at c-base couple of months ago:

<iframe allowfullscreen="allowfullscreen" frameborder="0" height="281" mozallowfullscreen="mozallowfullscreen" src="http://player.vimeo.com/video/72065207?color=ffffff" webkitallowfullscreen="webkitallowfullscreen" width="500"></iframe>

NoFlo on gjs

An interesting development that happened this fall was that NoFlo was ported to the gjs JavaScript engine by Lionel Landwerlin. This allows us to take the ideas of Flow-Based Programming and connect them with the desktop. GNOME is an excellent candidate for this, given that JavaScript is a first-class citizen on the development platform, meaning that with the right set of components your FBP programs could integrate with all the relevant parts of the GNOME ecosystem.

Lionel posted a screencast of window management with Clutter coordinated by NoFlo:

<iframe allowfullscreen="allowfullscreen" frameborder="0" height="315" src="http://www.youtube.com/embed/p7NYgqG0CQ8" width="560"></iframe>

This is of course only the first steps, but shows a little bit of the potential. While NoFlo's low overhead could mean making actual GNOME applications with it, the initial sweet spot for the integration would be:

• Having a fast UI prototyping tool in GNOME, a bit like how Quartz Composer is used on the Apple platforms
• Allowing users to automate parts of their desktop workflow through simple FBP programs

Vinod Khosla summarized the significance of this quite well:

An author can write a book, a musician a song, a painter a painting. Most UI designers cannot realize their creation

Zeeshan also wrote about similar ideas for GNOME in his Pentu project proposal two years ago.

Bringing the GNOME platform to NoFlo

The big part of enabling flow-based GNOME development would be to provide NoFlo components for the various APIs in the GNOME ecosystem. This could be done manually, but quite possibly we could automate at least parts of the process by some smart GObject Introspection hacking.

This would be quite similar to how we integrated the Polymer Web Components with NoFlo.

As I'm currently quite busy on the NoFlo Development Environment, I won't be able to do this personally. But this sort of work would be the perfect fit for something like OPW or GSoC. I'd be happy to mentor that effort.

The NoFlo Development Environment

We're building a quite nice graphical editor and debugger for flow-based programs. You can see the current state in a UI walkthrough I posted last month.

The NoFlo UI is a web application that could be brought to the desktop by running it inside a webview. To control the NoFlo runtime inside gjs we would also need a GNOME library for dealing with WebSockets, as that is the way we talk with non-browser runtimes like Node.js or the microflo environment for Arduino programming.

By supporting the NoFlo network protocol on gjs we could easily start, stop, modify, and monitor FBP programs running inside GNOME.

In the long run it would also be possible to build a native flow-based editor as well. After all, since the data model and runtime interactions are standardized, there is no reason why multiple different tools couldn't interact with the same NoFlo graphs.

To find out more about NoFlo, visit the website, read the code on GitHub, or read the various press stories that appeared during the Kickstarter.

While I'm currently working outside of the desktop context, having been around GNOME since early 2000s I'm still following the project with interest. Having NoFlo there would be a great way to revitalize this connection.

Wow, September was a busy month. As you probably know, our NoFlo Development Environment Kickstarter succeeded with 115% funding. Thanks everybody!

Since then we've been busy hacking on the user interface and other parts of NoFlo to deliver the flow-based programming experience the community deserves. This post gives an overview on some of that.

Managing your graphs

Here is how the NoFlo Development Environment looks like today, in this case editing the graph that runs a battery level instrument connected to an AR.Drone:

All the basics of graph editing are there. You can drag and drop to make connections between ports of the different nodes, and rearrange them. When dragging we emphasise the ports that are compatible with whatever you're connecting. Ports that are not available or are of a wrong type fade out:

When you click a node you can see what component is running it, as well as edit possible Initial Information Packets to be sent to it when the graph is started:

Clicking a connection gives you a card showing the data passing through that connection in real time:

Adding new nodes can be done by dragging a component out from the library:

As is usual with modern software, there is no save button anywhere. Instead, we constantly store the changes to your browser's LocalStorage ensuring that you never lose content. Eventually we'll give you tools to commit the changes up to version control too.

Keyboard control

While the NoFlo Development Environment should work very nicely with tablets and other touchscreen devices, it is likely that many developers will still be using devices with a physical keyboard. For this, we're adding a bunch of keyboard shortcuts for faster graph editing.

The UI also features a search box where you can query things inside your graphs and the available components:

In addition to textual queries, the search widget allows written commands, a feature that was inspired by Mozilla Ubiquity:

On compatible browsers you can even edit your graph by talking, though at times the results may be more funny than useful:

Talking to different FBP runtimes

NoFlo works on both Node.js and web browsers. Since a big part of the development environment is being able to inspect and modify live NoFlo graphs, we needed a way for the UI to talk to both environments. To make this easier, we defined a network protocol for FBP runtimes.

This protocol allows transmitting graph and component information across the network, as well as controlling the execution of FBP graphs and seeing what happens with them. With client-side graphs we isolate the runtime to an iframe, and with server-side we talk over WebSockets.

The runtime protocol allows us to start and stop network execution. For client-side graphs you even get a nice preview:

Here is a simple server-side graph that just reads a file and outputs its contents. You can see how we even get the output of console.log back to the UI:

Error handling is also provided. You get notifications on any errors that happen with your graphs, as well as things like lost connection to a server-side NoFlo runtime:

An interesting side effect of having a network protocol is that it doesn't really matter to the UI whether it talks to NoFlo or to any other FBP system, as long as they are able to talk the same protocol. Various flow-based programming environments for other languages have expressed interest in our development environment, and by providing the protocol they can do this easily.

The first FBP environment to get there was Jon Nordby's MicroFlo, a flow-based programming system for microcontrollers like Arduino. Imagine controlling hardware in a flow-based manner! Jon already programmed his fridge this way.

GoFlow, the flow-based library for the Go programming language is also planning to add support, as is the cape environment for Python.

Relevant repositories

NoFlo is open source, and so is the development environment we're building. If you want to stay up to date on our progress, these are the GitHub repositories to follow:

• noflo/noflo-ui - the client-side development environment
• meemoo/dataflow - our graph editing widget
• noflo/noflo-ui-server - Node.js server for serving the UI and running server-side NoFlo processes

Trying it out

If you just want to play with some client-side graphs, the easiest way to use the NoFlo Development Environment is to open it in your browser. Try tweaking the clock demo for instance.

This is a snapshot of the UI that we update every now and then. For the cutting edge version, just install from git and build locally. However, we're actively changing things all the time at this point, so the UI might be incomplete or some things might not work at times.

What happens next?

Right now our main areas of focus are:

• Better touch interaction (ticket)
• Persistent cards for keeping inspectors you need open all the time (ticket)
• Managing whole NoFlo projects instead of single, isolated graphs (ticket)

The last one is quite important, as that will open the way for implementing highly useful features like component editing in the UI, subgraph creation, and integration with version control services.

On technical level, big part right now is move to graphs and Web Components. The NoFlo user interface is based on the graph editing tools we inherited from Forrest's Meemoo project, but we're moving more and more of the UI logic itself into graphs managed and run by NoFlo. It is kind of cool to start getting to the stage where we can use the tool to build itself!

Software Freedom Day (Avointen ohjelmien päivä) on kansainvälinen tapahtuma, jota vietetään 286 tapahtumalla ympäri maailmaa tänä vuonna. Päivän tarkoitus on lisätä avoimen lähdekoodin ohjelmistojen tunnettuutta.

Mikä avoin ohjelma?

Avoimella ohjelmalla tarkoitetaan ohjelmaa, jonka lisenssi takaa käyttäjille neljä perusvapautta:

1. käyttää ohjelmaa rajoituksetta
2. tutkia ohjelman toimintaa (lähdekoodista)
3. muokata ohjelmaa ja tehdä uusia versioita
4. jakaa ohjelmaa edelleen kenelle tahansa

Tunnettuja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ovat mm. Android-käyttöjärjestelmä, Firefox- ja Chromium-nettiselaimet, VLC-mediasoitin ja LibreOffice-toimisto-ohjelmisto. Tutkimusten mukaan, laajasta käytöstä huolimatta, kuitenkin vasta kolmasosa suomalaisista tietää mitä avoin lähdekoodi on.

Tapahtumalla halutaan nostaa ihmisten tietoisuuteen ohjelmistojen alkuperät, kehitysmallit sekä tekijöiden ja kehittäjien intressit. Tapahtumat järjestäjät uskovat, että avoimet ohjelmat ovat sekä eettisesti että teknisesti parempi vaihtoehto kuin suljetut ohjelmat.

Avoin lähdekoodi on myös taloudellisesti merkittävä asia. Esimerkiksi tunnetut verkkopalvelut kuten Google, Facebook ja Twitter toimivat avoimen lähdekoodin palvelinohjelmistojen avulla, eikä palveluita olisi syntynyt ilman avoimia ohjelmistoja.

Avoin lähdekoodi on erityisen ajankohtaista siksi, että se on ainoa keino suojautua vakoilukäyttöön tehtyjä takaporteja vastaan. Lähdekoodin avoimuus mahdollistaa ohjelman toiminnan yksityiskohtaisen tutkimisen.

Varsinkin Suomessa avoimen lähdekoodin tulisi olla tunnettua, onhan moni avointen ohjelmistojen pääkehittäjä suomalainen. Esimerkkeinä mainitaakoon Linus Torvalds, Michael “Monty” Widenius ja Timo Sirainen.

Suomessa kokoonnutaan Helsingissä

Suomessa tapahtumaa vietetään nimellä Avointen ohjelmien päivä, joka on kaikelle yleisölle avoin ja ilmainen tilaisuus torstaina 19.9. klo 17:30 alkaen Helsingissä.

Avointen ohjelmien päivän tilaisuus alkaa esittelyllä mitä avoimet ohjelmat ovat ja mistä niitä löytää. Tämän jälkeen tapahtuma jatkuu asennustyöpajana, jossa paikalla olevat asiantuntijat auttavat ohjelmien asennuksessa yleisön omiin tietokoneisiin. Tarjolla on sekä Ubuntu-asennuksia, että myös muita Linux-jakeluja sekä myös VALO-ohjelmia Windowsiin ja Maciin. Tilaisuus on helpoin tapa tutustua ja päästä käyttämään avoimia ohjelmia.

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumislomake löytyvät COSS.fi:n verkkosivuilta.

Tilaisuuden järjestää yhteistyössä Euroopan vapaiden ohjelmistojen säätiön (FSFE) Suomen tiimi sekä Suomen avointen tietojärjestelmien keskus COSS ry.

Suomen tapahtuman sivut: http://coss.fi/tapahtumat/avoimien-ohjelmien-paiva-2013-software-freedom-day-2013/

Kansainvälisen tapahtuman sivut: http://www.softwarefreedomday.org/

Liity COSSin jäseneksi

Jos haluat tukea tätä sekä muuta toimintaa avoimen lähdekoodin edistämiseksi Suomessa, liity COSSin jäseneksi osoitteessa coss.fi/liity

Kumpi voittaa 7531-tikkupelin? Miksi?
Säännöt kahdelle pelaajalle.
Alkuasetelma: Tikut ovat riveittäin, ensimmäisellä rivillä 7 tikkua, seuraavalla 5, sitten 3 ja viimeisellä 1.

Vuorollaan pelaaja valitsee yhden rivin ja poistaa siltä haluamansa määrän tikkuja. Kuitenkin ainakin yhden. Halutessaan vaikka kaikki (eikä tietenkään enempää kuin mitä rivillä on).

Häviäjä on se pelaaja joka joutuu ottamaan pelilaudalta viimeisen tikun.

Saanko aloitusvuoron vai haluatko sinä aloittaa pelin? Todista.

Pysähdy tähän miettimään.

Vastaus alkaa:

Otetaan käyttöön merkintätapa, jossa jokainen pelitilanne kuvataan neljällä numeromerkillä. Koska tikkurivien järjestyksellä ei ole merkitystä, sovitaan että numeromerkit ovat aina suurimmasta pienimpään. Eli tila 2100 = 2010 = 2001 = 1200 = 1020 = 0120 = 0210 = 0201 = 0021. Merkitään näitä kaikkia tiloja 2100:lla
Nyt pelin häviämisehto on:

Määritelmä I
Pelaaja häviää jos hänelle tulee tila 1000.
(Reunahuomautus: Jos jättäisimme nollat kokonaan merkitsemättä, tikkurivien määrä aloituksessa voisi olla jokin muukin kuin neljä.)

Tässä seuraa matemaattinen todistus. ‘Lemma’ on siis ‘apulause’. Koodarit voi ajatella sen funktiokutsuna (älä sotke matematiikan funktioihin). Määrittelen aina ensin lemman, ennen kuin käytän sitä, jotta ei varmasti synny kehäpäätelmiä.

Väitän että aloittaja häviää aina (tämä selviää todistuksen lopusta vasta).
Väite: Kaikille (eli ∀) aloittajan siirroille löytyy (eli ∃) vastustajalta vastine, jolla aloittaja häviää.

Lemma 1110: vuorossa oleva pelaaja häviää, jos hänelle tulee tila 1110.
Todistus: Tekee pelaaja minkä tahansa siirron, niin seuraava tila on 1100.
Josta vastustaja palauttaa 1000. Määritelmän mukaan häviää.

Lemma 2200: häviää
Todistus: (Pelaaja voi ottaa jommalta kummalta riviltä joko yhden tai kaksi tikkua.)
Voi päätyä tilaan
a) 2100
Josta vastustaja palauttaa 1000. Määritelmän mukaan häviää.
b) 2000
Josta vastustaja palauttaa 1000. Määritelmän mukaan häviää.

Lemma 2211: häviää
Todistus: Voi päätyä tilaan
a) 2210
Josta vastustaja palauttaa 2200. Lemman 2200 mukaan häviää.
b) 2111
Josta vastustaja palauttaa 1110. Lemman 1110 mukaan häviää.
c) 2110
Josta vastustaja palauttaa 1110. Lemman 1110 mukaan häviää.

Lemma 3210: häviää
Todistus: Voi päätyä tilaan
a) 3200
Josta vastustaja palauttaa 2200. Lemman 2200 mukaan häviää.
b) 3110
Josta vastustaja palauttaa 1110. Lemman 1110 mukaan häviää.
c) 2210
Josta vastustaja palauttaa 2200. Lemman 2200 mukaan häviää.
d) 2110
Josta vastustaja palauttaa 1110. Lemman 1110 mukaan häviää.
e) 2100
Josta vastustaja palauttaa 1000. Määritelmän mukaan häviää.

Lemma 3300: häviää
Todistus: Voi päätyä tilaan
a) 3200
Josta vastustaja palauttaa 2200. Lemman 2200 mukaan häviää.
b) 3100
Josta vastustaja palauttaa 1000. Määritelmän mukaan häviää.
c) 3000
Josta vastustaja palauttaa 1000. Määritelmän mukaan häviää.

Lemma 3311: häviää
Todistus: Voi päätyä tilaan
a) 3310
Josta vastustaja palauttaa 3300. Lemman 3300 mukaan häviää.
b) 3211
Josta vastustaja palauttaa 2211. Lemman 2211 mukaan häviää.
c) 3111
Josta vastustaja palauttaa 1110. Lemman 1110 mukaan häviää.
d) 3110
Josta vastustaja palauttaa 1110. Lemman 1110 mukaan häviää.

Lemma 4400: häviää
Todistus: Voi päätyä tilaan
a) 4300
Josta vastustaja palauttaa 3300. Lemman 3300 mukaan häviää.
b) 4200
Josta vastustaja palauttaa 2200. Lemman 2200 mukaan häviää.
c) 4100
Josta vastustaja palauttaa 1000. Määritelmän mukaan häviää.
d) 4000
Josta vastustaja palauttaa 1000. Määritelmän mukaan häviää.

Lemma 4411: häviää
Todistus: Voi päätyä tilaan
a) 4410
Josta vastustaja palauttaa 4400. Lemman 4400 mukaan häviää.
b) 4311
Josta vastustaja palauttaa 3311. Lemman 3311 mukaan häviää.
c) 4211
Josta vastustaja palauttaa 2211. Lemman 2211 mukaan häviää.
d) 4111
Josta vastustaja palauttaa 1110. Lemman 1110 mukaan häviää.
e) 4110
Josta vastustaja palauttaa 1110. Lemman 1110 mukaan häviää.

Lemma 5500: häviää
Todistus: Voi päätyä tilaan
a) 5400
Josta vastustaja palauttaa 4400. Lemman 4400 mukaan häviää.
b) 5300
Josta vastustaja palauttaa 3300. Lemman 3300 mukaan häviää.
c) 5200
Josta vastustaja palauttaa 2200. Lemman 2200 mukaan häviää.
d) 5100
Josta vastustaja palauttaa 1000. Määritelmän mukaan häviää.
e) 5000
Josta vastustaja palauttaa 1000. Määritelmän mukaan häviää.

Lemma 5410: häviää
Todistus: Voi päätyä tilaan
a) 5400
Josta vastustaja palauttaa 5500. Lemman 5500 mukaan häviää.
b) 5310
Josta vastustaja palauttaa 3210. Lemman 3210 mukaan häviää.
c) 5210
Josta vastustaja palauttaa 3210. Lemman 3210 mukaan häviää.
d) 5110
Josta vastustaja palauttaa 1110. Lemman 1110 mukaan häviää.
e) 5100
Josta vastustaja palauttaa 1000. Määritelmän mukaan häviää.
f) 4410
Josta vastustaja palauttaa 4400. Lemman 4400 mukaan häviää.
g) 4310
Josta vastustaja palauttaa 3210. Lemman 3210 mukaan häviää.
h) 4210
Josta vastustaja palauttaa 3210. Lemman 3210 mukaan häviää.
i) 4110
Josta vastustaja palauttaa 1110. Lemman 1110 mukaan häviää.
j) 4100
Josta vastustaja palauttaa 1000. Määritelmän mukaan häviää.

Lemma 5511: häviää
Todistus: Voi päätyä tilaan
a) 5510
Josta vastustaja palauttaa 5500. Lemman 5500 mukaan häviää.
b) 5411
Josta vastustaja palauttaa 4411. Lemman 4411 mukaan häviää.
c) 5311
Josta vastustaja palauttaa 3311. Lemman 3311 mukaan häviää.
d) 5211
Josta vastustaja palauttaa 2211. Lemman 2211 mukaan häviää.
e) 5111
Josta vastustaja palauttaa 1110. Lemman 1110 mukaan häviää.
f) 5110
Josta vastustaja palauttaa 1110. Lemman 1110 mukaan häviää.

Lemma 6420: häviää
Todistus: Voi päätyä tilaan
a) 6410
Josta vastustaja palauttaa 5410. Lemman 5410 mukaan häviää.
b) 6400
Josta vastustaja palauttaa 4400. Lemman 4400 mukaan häviää.
c) 6320
Josta vastustaja palauttaa 3210. Lemman 3210 mukaan häviää.
d) 6220
Josta vastustaja palauttaa 2200. Lemman 2200 mukaan häviää.
e) 6210
Josta vastustaja palauttaa 3210. Lemman 3210 mukaan häviää.
f) 6200
Josta vastustaja palauttaa 2200. Lemman 2200 mukaan häviää.
g) 5420
Josta vastustaja palauttaa 5410. Lemman 5410 mukaan häviää.
h) 4420
Josta vastustaja palauttaa 4400. Lemman 4400 mukaan häviää.
i) 4320
Josta vastustaja palauttaa 3210. Lemman 3210 mukaan häviää.
j) 4220
Josta vastustaja palauttaa 2200. Lemman 2200 mukaan häviää.
k) 4210
Josta vastustaja palauttaa 3210. Lemman 3210 mukaan häviää.
l) 4200
Josta vastustaja palauttaa 2200. Lemman 2200 mukaan häviää.

Lemma 6431: häviää
Todistus: Voi päätyä tilaan
a) 6430
Josta vastustaja palauttaa 6420. Lemman 6420 mukaan häviää.
b) 6421
Josta vastustaja palauttaa 6420. Lemman 6420 mukaan häviää.
c) 6411
Josta vastustaja palauttaa 4411. Lemman 4411 mukaan häviää.
d) 6410
Josta vastustaja palauttaa 5410. Lemman 5410 mukaan häviää.
e) 6331
Josta vastustaja palauttaa 3311. Lemman 3311 mukaan häviää.
f) 6321
Josta vastustaja palauttaa 3210. Lemman 3210 mukaan häviää.
g) 6311
Josta vastustaja palauttaa 3311. Lemman 3311 mukaan häviää.
h) 6310
Josta vastustaja palauttaa 3210. Lemman 3210 mukaan häviää.
i) 5431
Josta vastustaja palauttaa 5410. Lemman 5410 mukaan häviää.
j) 4431
Josta vastustaja palauttaa 4411. Lemman 4411 mukaan häviää.
k) 4331
Josta vastustaja palauttaa 3311. Lemman 3311 mukaan häviää.
l) 4321
Josta vastustaja palauttaa 3210. Lemman 3210 mukaan häviää.
m) 4311
Josta vastustaja palauttaa 3311. Lemman 3311 mukaan häviää.
n) 4310
Josta vastustaja palauttaa 3210. Lemman 3210 mukaan häviää.

Lemma 6521: häviää
Todistus: Voi päätyä tilaan
a) 6520
Josta vastustaja palauttaa 6420. Lemman 6420 mukaan häviää.
b) 6511
Josta vastustaja palauttaa 5511. Lemman 5511 mukaan häviää.
c) 6510
Josta vastustaja palauttaa 5410. Lemman 5410 mukaan häviää.
d) 6421
Josta vastustaja palauttaa 6420. Lemman 6420 mukaan häviää.
e) 6321
Josta vastustaja palauttaa 3210. Lemman 3210 mukaan häviää.
f) 6221
Josta vastustaja palauttaa 2211. Lemman 2211 mukaan häviää.
g) 6211
Josta vastustaja palauttaa 2211. Lemman 2211 mukaan häviää.
h) 6210
Josta vastustaja palauttaa 3210. Lemman 3210 mukaan häviää.
i) 5521
Josta vastustaja palauttaa 5511. Lemman 5511 mukaan häviää.
j) 5421
Josta vastustaja palauttaa 5410. Lemman 5410 mukaan häviää.
k) 5321
Josta vastustaja palauttaa 3210. Lemman 3210 mukaan häviää.
l) 5221
Josta vastustaja palauttaa 2211. Lemman 2211 mukaan häviää.
m) 5211
Josta vastustaja palauttaa 2211. Lemman 2211 mukaan häviää.
n) 5210
Josta vastustaja palauttaa 3210. Lemman 3210 mukaan häviää.

Lemma 6530: häviää
Todistus: Voi päätyä tilaan
a) 6520
Josta vastustaja palauttaa 6420. Lemman 6420 mukaan häviää.
b) 6510
Josta vastustaja palauttaa 5410. Lemman 5410 mukaan häviää.
c) 6500
Josta vastustaja palauttaa 5500. Lemman 5500 mukaan häviää.
d) 6430
Josta vastustaja palauttaa 6420. Lemman 6420 mukaan häviää.
e) 6330
Josta vastustaja palauttaa 3300. Lemman 3300 mukaan häviää.
f) 6320
Josta vastustaja palauttaa 3210. Lemman 3210 mukaan häviää.
g) 6310
Josta vastustaja palauttaa 3210. Lemman 3210 mukaan häviää.
h) 6300
Josta vastustaja palauttaa 3300. Lemman 3300 mukaan häviää.
i) 5530
Josta vastustaja palauttaa 5500. Lemman 5500 mukaan häviää.
j) 5430
Josta vastustaja palauttaa 5410. Lemman 5410 mukaan häviää.
k) 5330
Josta vastustaja palauttaa 3300. Lemman 3300 mukaan häviää.
l) 5320
Josta vastustaja palauttaa 3210. Lemman 3210 mukaan häviää.
m) 5310
Josta vastustaja palauttaa 3210. Lemman 3210 mukaan häviää.
n) 5300
Josta vastustaja palauttaa 3300. Lemman 3300 mukaan häviää.

VÄITE: Tilanteesta 7531 häviää.
Todistus: Voi päätyä tilaan
a) 7530
Josta vastustaja palauttaa 6530. Lemman 6530 mukaan häviää.
b) 7521
Josta vastustaja palauttaa 6521. Lemman 6521 mukaan häviää.
c) 7511
Josta vastustaja palauttaa 5511. Lemman 5511 mukaan häviää.
d) 7510
Josta vastustaja palauttaa 5410. Lemman 5410 mukaan häviää.
e) 7431
Josta vastustaja palauttaa 6431. Lemman 6431 mukaan häviää.
f) 7331
Josta vastustaja palauttaa 3311. Lemman 3311 mukaan häviää.
g) 7321
Josta vastustaja palauttaa 3210. Lemman 3210 mukaan häviää.
h) 7311
Josta vastustaja palauttaa 3311. Lemman 3311 mukaan häviää.
i) 7301
Josta vastustaja palauttaa 3210. Lemman 3210 mukaan häviää.
j) 6531
Josta vastustaja palauttaa 6431. Lemman 6431 mukaan häviää.
k) 5531
Josta vastustaja palauttaa 5511. Lemman 5511 mukaan häviää.
l) 5431
Josta vastustaja palauttaa 5410. Lemman 5410 mukaan häviää.
m) 5331
Josta vastustaja palauttaa 5511. Lemman 5511 mukaan häviää.
n) 5321
Josta vastustaja palauttaa 3210. Lemman 3210 mukaan häviää.
o) 5311
Josta vastustaja palauttaa 3311. Lemman 3311 mukaan häviää.
p) 5310
Josta vastustaja palauttaa 3210. Lemman 3210 mukaan häviää.

□

A new Compiz window manager performance update reached Ubuntu 12.04 LTS users last week. This completes the earlier [1] [2] enabling of 'unredirected' (compositing disabled) fullscreen gaming and other applications for performance benefits.

The update has two fixes. The first one fixes a compiz CPU usage regression. The second one enables unredirection also for Intel and Nouveau users using the Mesa 9.0.x stack. That means up-to-date installs from 12.04.2 LTS installation media and anyone with original 12.04 LTS installation who has opted in to the 'quantal' package updates of the kernel, X.Org and mesa ^*)

The new default setting for the unredirection blacklist is shown in the image below (CompizConfig Settings Manager -> General -> OpenGL). It now only blacklists the original Mesa 8.0.x series for nouveau and intel, plus the '9.0' (not a point release).


I did new runs of OpenArena at openbenchmarking.org from a 12.04.2 LTS live USB. For comparison I first had a run with the non-updated Mesa 9.0 from February. I then allowed Ubuntu to upgrade the Mesa to the current 9.0.3, and ran the test with both the previous version of Compiz and the new one released.

12.04.2 LTS    Mesa 9.0   | Mesa 9.0.3 | Mesa 9.0.3
               old Compiz | old Compiz | new Compiz
OpenArena fps    29.63    |   31.90    | 35.03     

Reading into the results, Mesa 9.0.3 seems to have improved the slowdown in the redirected case. That would include normal desktop usage as well. Meanwhile the unredirected performance remains about 10% higher.

*) Packages linux-generic-lts-quantal xserver-xorg-lts-quantal libgl1-mesa-dri-lts-quantal libegl1-mesa-drivers-lts-quantal. 'raring' stack with Mesa 9.1 and kernel 3.8 will be available around the time of 12.04.3 LTS installation media late August.

If you're running an Android device with GNU userland Linux in a chroot and need a full network access over USB cable (so that you can use your laptop/desktop machine's network connection from the device), here's a quick primer on how it can be set up.

When doing Openmoko hacking, one always first plugged in the USB cable and forwarded network, or like I did later forwarded network over Bluetooth. It was mostly because the WiFi was quite unstable with many of the kernels.

I recently found out myself using a chroot on a Nexus 4 without working WiFi, so instead of my usual WiFi usage I needed network over USB... trivial, of course, except that there's Android on the way and I'm a Android newbie. Thanks to ZDmitry on Freenode, I got the bits for the Android part so I got it working.

On device, have eg. data/usb.sh with the following contents.

#!/system/xbin/sh
CHROOT="/data/chroot"

ip addr add 192.168.137.2/30 dev usb0
ip link set usb0 up
ip route delete default
ip route add default via 192.168.137.1;
setprop net.dns1 8.8.8.8
echo 'nameserver 8.8.8.8' >> $CHROOT/run/resolvconf/resolv.conf

On the host, execute the following:

adb shell setprop sys.usb.config rndis,adb
adb shell data/usb.sh
sudo ifconfig usb0 192.168.137.1
sudo iptables -A POSTROUTING -t nat -j MASQUERADE -s 192.168.137.0/24
echo 1 | sudo tee /proc/sys/net/ipv4/ip_forward 
sudo iptables -P FORWARD ACCEPT

This works at least with Ubuntu saucy chroot. The main difference in some other distro might be whether the resolv.conf has moved to /run or not. You should be now all set up to browse / apt-get stuff from the device again.

Update: Clarified that this is to forward the desktop/laptop's network connection to the device so that network is accessible from the device over USB.
Update2, 09/2013: It's also possible to get working on the newer flipped images. Remove the "$CHROOT" from nameserver echoing and it should be fine. With small testing it got somehow reset after a while at which point another run of data/usb.sh on the device restored connection.

Packages

I quite like the current status of Qt 5 in Debian and Ubuntu (the links are to the qtbase packages, there are ca. 15 other modules as well). Despite Qt 5 being bleeding edge and Ubuntu having had the need to use it before even the first stable release came out in December, the co-operation with Debian has gone well. Debian is now having the first Qt 5 uploads done to experimental and later on to unstable. My work contributed to pkg-kde git on the modules has been welcomed, and even though more work has been done there by others, there haven't been drastic changes that would cause too big transition problems on the Ubuntu side. It has of course helped to ask others what they want, like the whole usage of qtchooser. Now with Qt 5.0.2 I've been able to mostly re-sync all newer changes / fixes to my packaging from Debian to Ubuntu and vice versa.

There will remain some delta, as pkg-kde plans to ask for a complete transition to qtchooser so that all Qt using packages would declare the Qt version either by QT_SELECT environment variable (preferable) or a package dependency (qt5-default or qt4-default). As a temporary change related to that, Debian will have a debhelper modification that defaults QT_SELECT to qt4 for the duration of the transition. Meanwhile, Ubuntu already shipped the 13.04 release with Qt 5, and a shortcut was taken there instead to prevent any Qt 4 package breakage. However, after the transition period in Debian is over, that small delta can again be removed.

I will also need to continue pushing any useful packaging I do to Debian. I pushed qtimageformats and qtdoc last week, but I know I'm still behind with some "possibly interesting" git snapshot modules like qtsensors and qtpim.

Patches

More delta exists in the form of multiple patches related to the recent Ubuntu Touch efforts. I do not think they are of immediate interest to Debian – let's start packaging Qt 5 apps to Debian first. However, about all of those patches have already been upstreamed to be part of Qt 5.1 or Qt 5.2, or will be later on. Some already were for 5.0.2.

A couple of months ago Ubuntu did have some patches hanging around with no clear author information. This was a result of the heated preparation for the Ubuntu Touch launches, and the fact that patches flew (too) quickly in place into various PPA:s. I started hunting down the authors, and the situation turned out to be better than I thought. About half of the patches were already upstreamed, and work on properly upstreaming the other ones was swiftly started after my initial contact. Proper DEP3 fields do help understanding the overall situation. There are now 10 Canonical individuals in the upstream group of contributors, and in the last week's sprint it turned out more people will be joining them to upstream their future patches.

Nowadays about all the requests I get for including patches from developers are stuff that was already upstreamed, like the XEmbed support in qtbase. This is how it should be.

One big patch still being Ubuntu only is the Unity appmenu support. There was a temporary solution for 13.04 that forward-ported the Qt 4 way of doing it. This will be however removed from the first 13.10 ('saucy') upload, as it's not upstreamable (the old way of supporting Unity appmenus was deliberately dropped from Qt 5). A re-implementation via QPA plugin support is on its way, but it may be that the development version users will be without appmenu support for some duration. Another big patch is related to qtwebkit's device pixel ratio, which will need to be fixed. Apart from these two areas of work that need to be followed through, patches situation is quite nice as mentioned.

Conclusion

Free software will do world domination, and I'm happy to be part of it.

Ubuntua kehittävän Canonicalin ja Dellin yhteistyönä tehty Dell XPS 13 Ubuntu Edition on nyt julkaistu uudistettuna versiona, ja se on saatavilla myös Suomesta. Kannettava on saman tyylinen kuin MacBook Air 13, mutta se on sentin kapeampi ilman että näyttö tai näppäimistö olisi pienempi, ja moni asia on tehty paremmin, kuten esimerkiksi käyttöjärjestelmä

Nopean testauksen perusteella laite on erittäin hyvä. Nopea Intel i7-prosessori, 8 GB RAM-muistia ja 256 SSD-levy tekee kannettavasta erittäin nopean. Pohjasta löytyy tuuletin mutta se ei tavallisesti lainkaan pyöri, joten kannettava on käytännössä äänetön. Akkukesto on käytöstä riippuen 5-10 tuntia, ja virtalähdekin on niin pieni että se on kätevä kantaa mukana.

Laitteiston Linux-ajurit ovat luonnollisesti erinomaiset ja kaikki toimii kuten esiasennetulta Linux-kannettavalta voi olettaakin. Monet yksityiskohdat kuten taustavalaistu näppäimistö sekä kannettavanan sammutettunakin ollessa toimiva virrallinen USB-portti ja akun varaustason ilmaisin antavat muutenkin laadukkaan oloiselle alumiinista ja kevlarista tehdylle laitteelle lisäpisteitä. Paras ominaisuus on ehkä kuitenkin teräväpiirtonäyttö jonka resoluution on 1920×1080 pikseliä.

Dell XPS 13 Ubuntu Edition ja muita esiasennettuja Ubuntu-koneita voi ostaa tällä hetkellä vain yhdeltä Dellin jälleenmyyjältä suoraan www.teraset.net/linux.php, ja tarjouksen pyytämällä sen voi ostaa myös Pirkanmaan Konttorikone Oy:ltä tai jos on yritysasiakas, myös suoraan Delliltä. Laitetta ei ollut tilattavissa esim. Jimm’s PC:stä tai Gigantista edes tarjousta pyytämällä, mutta toivottavasti näin hyvä laite tulee laajemmin tarjolle.

Lisää valokuva ja yksityiskohtainen esittely löytyy Seravon blogista (englanniksi).

Usually it's easy to get things working with Qt (http://qt-project.org), but recently I encoutered an issue when trying to implement simple component derived from QGraphicsWidget. My initial idea was to use QGraphicsItem, so I made this little class:

class TestItem : public QGraphicsItem
{
public:
        TestItem(QGraphicsItem *parent=0) : QGraphicsItem(parent) {}
        void paint(QPainter *painter, const QStyleOptionGraphicsItem *option, QWidget *widget = 0);
        virtual QRectF boundingRect () const;

protected:
        virtual void mousePressEvent(QGraphicsSceneMouseEvent *event);
        virtual void mouseReleaseEvent(QGraphicsSceneMouseEvent *event);
};

void TestItem::mousePressEvent(QGraphicsSceneMouseEvent *event)
{
        qDebug() << __PRETTY_FUNCTION__ << "press";
}

void TestItem::mouseReleaseEvent(QGraphicsSceneMouseEvent *event)
{
        qDebug() << __PRETTY_FUNCTION__ <<  "release";
}

void TestItem::paint(QPainter *painter, const QStyleOptionGraphicsItem *option, QWidget *widget)
{
        Q_UNUSED(option)
        Q_UNUSED(widget)
        painter->fillRect(boundingRect(), QColor(255,0,0,100));
}

QRectF TestItem::boundingRect () const
{
        return QRectF(-100, -40, 100, 40);
}

Everything was working like expected, but in order to use a QGraphicsLayout, I wanted to derive that class from QGraphicsWidget. The naive way was to make minimal changes:

class TestWid : public QGraphicsWidget
{
        Q_OBJECT
public:
        TestWid(QGraphicsItem *parent=0) : QGraphicsWidget(parent) { }
        void paint(QPainter *painter, const QStyleOptionGraphicsItem *option, QWidget *widget = 0);
        virtual QRectF boundingRect () const;

protected:
        virtual void mousePressEvent(QGraphicsSceneMouseEvent *event);
        virtual void mouseReleaseEvent(QGraphicsSceneMouseEvent *event);
};

void TestWid::mousePressEvent(QGraphicsSceneMouseEvent *event)
{
        qDebug() << __PRETTY_FUNCTION__ <<  "press";
}

void TestWid::mouseReleaseEvent(QGraphicsSceneMouseEvent *event)
{
        qDebug() << __PRETTY_FUNCTION__ <<  "release";
}

void TestWid::paint(QPainter *painter, const QStyleOptionGraphicsItem *option, QWidget *widget)
{
        Q_UNUSED(option)
        Q_UNUSED(widget)
        painter->fillRect(boundingRect(), QColor(0,0,255,100));
}

QRectF TestWid::boundingRect () const
{
        return QRectF(-100, -40, 100, 40);
}

Pretty straightforward, isn't it? It showed and painted things like expected, but I didn't get any mouse events. Wait what?

I spent hours just trying out things and googling this problem. I knew I had this very same issue earlier but didn't remember how I solved it. Until I figured out a very crucial thing, in case of QGraphicsWidget you must NOT implement boundingRect(). Instead use setGeometry for the object.

So the needed changes was to remote the boundingRect() method, and to call setGeometry in TestWid constructor:

setGeometry(QRectF(-100, -40, 100, 40));

After these very tiny little changes I finally got everthing working. That all thing made me really frustrated. Solving this issue didn't cause good feeling, I was just feeling stupid. Sometimes programming is a great waste of time.

Esiasennettuja, tuettuja Ubuntu-tietokoneita on myyty maailmalla jo kauan, erityisesti idässä päin miljoonia. Ubuntu-kumppaneita ovat Dell, Lenovo, Asus ja nykyään HP. Myös Euroopan maissa ainakin Dell ja Asus ovat käyneet kauppaa, mutta Suomessa merkkitietokoneiden Ubuntu-tarjonta on ollut vähissä.

Ostin 2,5 vuotta sitten Dell Latitude 2110 -miniläppärin Ubuntulla, mutta välissä on ollut kausia jolloin ainakaan Dell Suomen sivujen perusteella Ubuntua ei ole ollut valittavissa. Tarjontaa on kuitenkin viime aikoina taas ilmaantunut, eikä edes ihan tavallista tarjontaa.

Ansaitusti ensimmäisenä tulee mainita terävintä kärkeä oleva ultrabook “Dell XPS 13 developer edition” (tarkemmat tiedot katso PDF tällä sivulla), joka tosin muista Euroopan maista poiketen on tilattavissa Suomessa vain puhelimitse. XPS 13:n rinnalla kalpenee aika lailla kaikki kilpailevat ultrabookit – tarjolla on 13.3″ Full HD -näyttö IPS-tekniikalla ja Gorilla Glassilla, 8GB muistia, 256GB SSD-levy ja tietenkin laitteelle räätälöity Ubuntu 12.04 LTS.

Hieman tavallisempaa läppäritarjontaa edustaa Terasetin 15.6″-tuumaisella näytöllä varustettu Dell Vostro 2520. Se tarjoaa 2,2GHz i3-2228M -suorittimen, 4GB muistia, 320GB perinteisen kiintolevyn ja kaiken mitä nykyaikaiselta peruskannettavalta tarvitaan. Myös Vostron mukana toimitetaan Ubuntu 12.04 LTS.

Päivitys: Kuten kommenteissa on mainittu, moni muukin Dellin jälleenmyyjä kuten Pohjolan tietotekniikka, Data Group Hyvinkää, Tietokonekauppa.fi ja Jimm’s myyvät Dell-kannettavia ja -työasemia Ubuntu 12.04:llä nykyään.

Timo Jyrinki

 

Ubuntu Touch -julkistuksien saama vauhdikas lähtö ovat kiristämässä tahtia myös muualla.

Ubuntu puhelimille julkistettiin tammikuun alussa, ja sai paljon lehtipalstatilaa ollen strategisesti sijoitettu viikkoa ennen CES-messuja. Silloin vielä ainoastaan esiteltiin ohjelmistoa vanhemmalla Samsung Galaxy Nexus -puhelimella.

Ubuntu tableteille julkistettiin reilu viikko sitten, jonka jälkeen sekä puhelimien että tablettien lähdekoodi avattiin maailmalle. Tämän jälkeen kehittäjäyhteisön suosio on räjähtänyt, sillä Canonicalin tarjoamien Samsung Galaxy Nexus-, LG Nexus 4-, Asus Nexus 7- ja Samsung Nexus 10 -laitteiden (2 puhelinta ja 2 tablettia) Ubuntu-esiversioiden lisäksi yhteisö on työstänyt runsaasti muitakin. Daniel Holbachin Ubuntu Touch -laitesovitusaloitteen, kirjoitettujen sovitusohjeiden ja XDA-foorumeiden avulla Ubuntua on sovitettu jo useille kymmenille puhelimille ja tableteille. Huom: Vaikka laitteita voi käyttää Ubuntulla ja käyttöliittymä on jo nyt hieno ja toimiva, kaikki tämä on tarkoitettu vain ohjelmistokehittäjille / innokkaille harrastajille. On oletettavaa, että jo asennuksen kommervenkkien takia tavallisille käyttäjille sopii parhaiten se, että Ubuntu-tuotteita ilmestyisi kaupan hyllylle ensi vuoden vaihteessa.

Ubuntu Touch kokonaisuutena saavutti suurta huomioita Barcelonan Mobile World Congress -tapahtumassa, saaden muun muassa CNET:n “Best of MWC” -palkinnon ohittaen täpärästi Firefox OS:n. MWC:ssähän oli tunnetusti myös suomalaisväriä Jollan muodossa, ja siellä nähtiin mielenkiintoinen “ystävät & haastajat samassa pöydässä” -keskustelu, jossa keskustelivat Canonicalin Mark Shuttleworth, Mozillan Mitchell Baker ja Jollan Marc Dillon. Näiden lisäksi haastajia markkinoillahan ovat Samsungin ja Intelin Tizen sekä BlackBerry (entinen RIM). Sekä Jolla, Ubuntu että BlackBerry käyttävät MeeGostakin tuttua Qt:ta pohjana käyttöliittymilleen, vaikka alemman tason tekniset ratkaisut eroavatkin. Ubuntu on meille tuttu Ubuntu-jakelu, Jolla käyttää MeeGon jatkajaa Meriä, ja Blackberry ei käytä Linuxia lainkaan vaan omaa QNX-käyttöjärjestelmäänsä.

Ikään kuin tässä ei olisi riittävästi pureskeltavaa, Ubuntu Developer Summitin tiimoilta kerrottiin fridge.ubuntu.com:ssa ja Jono Baconin toimesta, että tapahtumaa aletaan järjestää useammin, kerran kolmessa kuukaudessa, ja se siirtyy ainakin alustavasti kokonaan Internetiin. Linkkien kautta löytyy pidemmät perustelut siitä, miten tämä auttaa yhteisöä osallistumaan ja toisaalta minkälaisia ongelmia saattaa tulla.

Viimeisenä todellisena pommina, josta keskustellaan jo nyt runsaasti, ja lisää ensi viikon UDS:ssä, Canonicalin Rick Spencer nosti esille aiempien “jatkuvan julkaisun” suunnitelmien käynnistämisen saman tien eikä vasta 14.04 LTS:n jälkeen. Tämä tarkoittaisi puolivuosittais-Ubuntujen korvaamista jatkuvasti päivittyvällä Ubuntulla, josta kahden vuoden välein tavalliseen tapaan tuotettaisiin pitkäaikaisesti tuettu LTS-julkaisu. Suurin mullistus liittyy puolitoista vuotta sitten aloitettuun päivittäisen laadunvalvonnan parantamiseen, jonka tarkoituksena on tuoda kehitysversion käytettävyys samalle tasolle kuin mitä puolivuosittaisjulkaisuissa. Rickin mukaan Ubuntu ”Raring Ringtail” on jo tänä päivänä yhtä käytettävä kuin Ubuntu 12.10 oli julkaisuhetkellä, vaikka epäilyksiä ja soraääniäkin on ymmärrettävästi.

Kaikesta päätellen tätä “rolling releasea” ollaan vahvasti ajamassa, eikä toistaiseksi ainakaan ole löytynyt mitään lopullista lykkäystä vaativaa ongelmaa. Paljon on kuitenkin tekemistä, ja osa Ubuntu sisarprojekteista on ymmällään. Kubuntu ihmettelee, miten KDE-päivitykset tulisi jatkossa jakaa. Mythbuntu taas sattumalta siirtyi “vain LTS” -linjaan jo 12.04 LTS:n yhteydessä, ja tekevät oman PPA-kanavan kautta oman tonttinsa päivityksiä. Sekä tavallisina päivityksinä että PPA:iden kautta epäilemättä tullaan näkemään entistä enemmän uusia ohjelmistoja LTS-julkaisuille.

Tämä viimeinen asia sopii hyvin Ubuntu Suomen linjalle, sillä olemme jo pitkään suositelleet kaikille tavallisille käyttäjille pitkäaikaisesti tuettua LTS-julkaisua. Uutuutena 12.04 LTS:ssä on puolivuosittain päivittyvä laitetuki uuden asennuslevyn muodossa – jos nyt asentaa tuoreen 12.04.2 LTS:n, laitetuki vastaa Ubuntu 12.10:n laitetukea, eli toimii myös uudemmilla kaupasta ostetuilla koneilla.

Timo Jyrinki

 

Siivosin työhuoneeni kirjahyllyn. Paljon kirjoja meni roskiin, mutta muutama jäi jaettavaksi. Joukossa on todellisia ohjelmoinnin klassikoitakin. Lähettäkää sähköpostia, jos kiinnostutte kirjasta tai useammastakin.

http://goo.gl/IhHqX

 

Recently I got a Intel Ivy Bridge based laptop. Generally I'm quite satisfied with it. Of course installed latest Ubuntu on it. First problem was EFI boot and BIOS had no other options. Best way to work around it was to use EFI aware grub2. I wanted to keep the preinstalled Windows 7 there for couple of things, so needed dual boot.

After digging around this German links was most relevant and helpful: http://thinkpad-forum.de/threads/123262-EFI-Grub2-Multiboot-HowTo.

In the end all I needed to do was to install Grub2 to EFI boot parition (/dev/sda1 on my case) and create the grub.efi binary under that. Then just copy /boot/grub/grub.cfg under it as well. On BIOS set up new boot label to boot \EFI\grub\grub.efi

After using the system couple of days found out random crashes. The system totally hanged. Finally traced the problem to HD4000 graphics driver: http://partiallysanedeveloper.blogspot.fi/2012/05/ivy-bridge-hd4000-linux-freeze.html

Needed to update Kernel. But which one? After multiple tries, I took the "latest" and "shiniest" one: http://kernel.ubuntu.com/~kernel-ppa/mainline/v3.4-precise/. With that kernel I got almost all the functionality and stability I needed.

However one BIG problem: headphones. I got sound normally from the speakers but after plugging in the headphones I got nothing. This problem seems to be on almost all the kernels I tried. Then I somehow figured out a important thing related to this. When I boot with headphone plugged in I got no sound from them. When I boot WITHOUT headphones plugged then they work just fine. Of course I debugged this problem all the time with the headphones plugged in and newer noticed this could be some weird detection problem. Since I kind of found solution for this I didn't bother to google it down. And of course Canonical does not provide support for unsupported kernels. If I remember correctly with the original Ubuntu 12.04 kernel this worked, but the HD4000 problem is on my scale bigger one than remember to boot without plugging anything to the 3.5" jack....

Of course my hopes are on 12.10 and don't want to dig it deeper, just wanted to inform you about this one.

I have not blogged for a while, now that I am on summer holiday and got a new laptop I finally have something to blog about. I got a Thinkpad T430 and installed a Samsung SSD 830 myself. The 830 is not actually the best choice for a Linux user because you can only download firmware updates with a Windows tool. The tool does let you make a bootable FreeDOS USB disk with which you can apply the update, so you can use a Windows system to download the update and apply it just fine on a Linux system. The reason I got this SSD is that it is 7 mm in height and fits into the T430 without removing any spacers.

I installed Fedora 17 on the laptop and selected drive encryption in the Anaconda installer. I used ext4 and did not use LVM, I do not think it would be of much use on a laptop. After the installation I discovered that Fedora 17 does not enable SSD TRIM/discard automatically. That is probably a good default, apparently all SSDs do not support it. When you have ext4 partitions encrypted with LUKS as Anaconda does it, you need to change two files and regenerate your initramfs to enable TRIM.

First, edit your /etc/fstab and add discard to each ext4 mount. Here is an example of my root mount:
/dev/mapper/luks-secret-id-here / ext4 defaults,discard 1 1

Second, edit your /etc/crypttab and add allow-discards to each line to allow the dmcrypt layer to pass TRIM requests to the disk. Here is an example:
luks-secret-id-here UUID=uuid-here none allow-discards

You need at least dracut-018-78.git20120622.fc17 for this to work, which you should already have on an up-to-date Fedora 17.

Third, regenerate your initramfs by doing dracut -f. You may want to take a backup of the old initramfs file in /boot but then again, real hackers do not make backups .

Fourth, reboot and check with cryptsetup status luks-secret-id-here and mount that your file systems actually use discard now.

Please note that apparently enabling TRIM on encrypted file systems may reveal unencrypted data.

With Ubuntu not supplying a kernel suitable for the CPU (a Geode GX2 by National Semiconductors, a 486 buzzing at 399MHz clock rate) of my Viglen MPC-L (the one Duncan documented the installation of Xubuntu in 2010), it was time to look for other alternatives. I wasn’t too keen on the idea of using some random repository to get the suitable kernel for newer version of Ubuntu, so Debian was the next best thing that came to mind.

Friday night, right before heading out to pub with friends, I sat on the couch, armed with a laptop, USB keyboard, RGB cable and a USB memory stick. Trial and error reminded me to

1. use bittorrent to download the image since our flaky Belkin-powered Wifi cuts off the connection every few minutes and thus corrupts direct downloads, and
2. do the boot script magic of pnpbios=off noapic acpi=off like with our earlier Xubuntu installation.

In contrast to the experience of installing Xubuntu on the Viglen MPC-L, the Debian installation was easy from here on. The installer seemed to not only detect the needed kernel and install the correct one (Linux wizzle 2.6.32-5-486 #1 Mon Mar 26 04:36:28 UTC 2012 i586 GNU/Linux) but, judging from the success of the first reboot after the installation had finished and a quick look at /boot/grub/grub.cfg, had also set the right boot options automatically. So the basic setup was a *lot* easier than it was with Xubuntu!

Some things that I’ve gotten used to being automatically installed with Ubuntu weren’t pre-installed with Debian and so I had to install them for my usage. Tasksel installed ssh server, but rsync, lshw and ntfs-3g needed to be installed as well which I had gotten used to having in Ubuntu, but installing them wasn’t too much of a chore. As I use my Viglen MPC-L as my main irssi shell nowadays, I had to install of course irssi, but some other stuff needed by it and my other usage patterns… so… after installing apt-file pastebinit zsh fail2ban for my pet peeves, and tmux irssi irssi-scripts libcrypt-blowfish-perl libcrypt-dh-perl libcrypt-openssl-bignum-perl libdbi-perl sqlite3 libdbd-sqlite3-perl I finally have approximately the system I needed.

All in all, the experience was a lot easier than what I had with Xubuntu in September 2010. It definitely surprised me and I kind of hope that this process wasn’t as easy and automated 18 months ago…

I got my Nokia Lumia 800 (Windows 7 -phone) from Nokia, and I consider myself as Linux-developer.

I attached Lumia phone to my computer and nothing happened. Went to discussion forum and learned there are no way to access phone via Linux. End of story (that was not long story).

This is a good old case of RTFM, but since I spent a couple of hours figuring it out, I thought I’d blog about it anyway…

The WhiteSpace package in Emacs allows you to visualize whitespace in your code. The overall settings of the package are controlled with the ‘whitespace-style’ variable. Before Emacs 23 you didn’t need to include the ‘face’ option to make different faces work. However, since Emacs 23 you need to have it set.

Now I can keep obsessing about whitespace with an up-to-date version of Emacs, and maybe publicly posting stuff like this will help me remember to RTFM in the future also :)

The idea for this all started with someone mentioning

it’d be good if there was some magic thing which did some SSH voodoo to get you a shell that the person on the other end could watch

So, I took a quick look around and noticed that Screen can already do multiuser sessions, which do exactly this. However, controlling the session requires writing commands to screen, which is both relatively complex for beginners and relatively slow if the remote user is typing in ‘rm -Rf *’ ;)

So, I created a wizard-like python script, which sets up a multiuser screen session and a simple one button GUI (using PyGTK) for allowing and disallowing the remote user access to the session. It also optionally creates a script which makes it easier for the remote user to attach to the session.

Download

Known issues:

• The helper script creation process for the remote user does not check the user input and runs sudo. Even though the script warns the user, it’s still a potential security risk
• If the script is terminated unexpectedly, the screen session will stay alive, and will need to be closed manually before this script will work again

Resolving the issues?

Fixing the security issue would be just a matter of more work. However, the lingering screens are a whole different problem: I tried to find out a way to get the pid for the screen session, but failed to find a way to do this in python. This would have made the lingering screen sessions less harmful, as all the communication could have been done with <pid>.<session> instead of simply <session>, which it uses now. The subprocess.Popen object contains the pid of the launched process, but the actual screen session is a child of this process, and thus has a different pid. If anyone can point me toward a solution to this, it’d be greatly appreciated!

I finally got the work done, and here’s the result! I moved from Dupal to WordPress, as it feels better for my needs. So far I’ve enjoyed it more than Drupal.

I didn’t keep all of the content from my old site: I recreated most of it and added some new content. I also went through links to my site with Google’s Webmaster Tools, and added redirects to urls which are linked to from other sites (and resurrected one blog post).

It’s been a while since I did any PHP, HTML or CSS. I almost got frustrated for a moment, but after reading this article, things progressed much easier. Thanks to the author, Andrew Tetlaw! I was also inspired by David Robillard’s site, which is mostly based on the Barthelme theme. However, I started out with Automattic’s Toolbox theme, customizing most of it.

If you find something that looks or feels strange, please comment!

Jouluhan on hyvää aikaa lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen, eikös juu. Tässä pari vinkkiä niille jotka haluavat helposti PayPalilla osallistua hyvän tekoon.

Wikipedia

Kukapa ei tietäisi Wikipediaa, mutta tietääkö kaikki, että sen takana on aika pieni säätiö. Esim Googlella on noin miljoona palvelinkonetta, Wikipedialla 679. Esim Yahoolla työskentelee 13000 työntekijää, Wikipedialla 95.

https://wikimediafoundation.org/wiki/Donate

 

---

 

Free Software Foundation

Säätiön nimessä oleva ‘free’ ei tarkoita ilmaista, vaan ‘vapautta’. Ohjelmiston vapaus tarkoittaa:

-lupa käyttää sitä miten tahansa
-lupa tutkia miten se toimii ja kuinka se on tehty
-lupa muuttaa sen toimintaa (eli korjata tai parantaa sitä)
-lupa kopioida sitä toisille, muutettuna tai muuttamattomana

Free Software on aate, joka kehottaa Sinuakin miettimään: “kuvittele maailma, jossa kaikki ohjelmistot ovat vapaita.” Ovatko Sinun käyttämäsi ohjelmat vapaita?

https://my.fsf.org/donate

You know you're living in the future when Games Workshop pulls a DMCA takedown on a tank model lest people print their own toys instead of buying them at a premium.

Now, this is probably a pretty cut-and-dry case even from a trademark perspective - the file is even named Warhammer 40k Imperial Guard Leman Russ Tank. You don't need to support copyrights to think that's a bit dubious, since it's not, in fact, an official Warhammer 40k model. On the other hand, people are rather unlikely to actually get the wrong impression in that regard, and neither is it a deliberate attempt to fool people, since the creator readily acknowledges the unofficial and unlicensed nature of the work in the description.

On the third hand, what if it was just named a "Tank model compatible with Warhammer 40k (TM)" or something? It is reportedly a "pretty good likeness" of the Warhammer tank, but "not verbatim". Given that copyright monopolies exist, lines will have to be drawn in the sand, and there will be a lot of effort to push that line by large corporations, wielding copyrights as a huge blunt instrument with chilling effects. Thingiverse and similar sites operating under US law practically have to take down any work that is claimed to violate copyrights or face liability, at least until a counterclaim is made by the submitter.

In Finland, I'm not even sure if anything would keep the site safe from liability - around here, if you run a service that people violate copyrights on and get caught, you can pretty much expect to get screwed by the so-called justice system to the point that it's just best to become a welfare leech for the rest of your life since you're not gonna be able to pay off the copyright mafia anyway. But I digress.

Of course, there's safer havens for these kinds of sites to operate still. But apparently, the war between corporations and home manufacturers is on.

Even Ubuntu runs very well on ExoPC (last post), I had promised to return it with MeeGo, so here we go…

Downalod Latest image (meego-tablet-ia32-pinetrail-1.2.0.90.12.20110809.2.img) from http://repo.meego.com/MeeGo/builds/1.2.0.90/1.2.0.90.12.20110809.2/images/meego-tablet-ia32-pinetrail/

Copy to usb-stick and booting ExoPC from stick. Yes,ok,ok,ok,ok and ok. Boot. Ready.

I wanted some challenge, so I decided to compile and run JamMo. Easy as with Ubuntu (upgraded manual). Game uses fixed size window 800×480, so it would be handy to change resolution of ExoPC. Xrandr left black borders to left and right, but touchscreen is still using whole screen (so elements on middle of the screen are accessible normally, but elements near left and right borders are not).

Solution (partial): Add new screen-mode and use it.

run

cvt 840 480

And it gives: “840x480_60.00″   31.25  840 864 944 1048  480 483 493 500 -hsync +vsync

Run (add these to the autorun, they are cleared at every boot):

xrandr --newmode  "840x480_60.00"   31.25  840 864 944 1048  480 483 493 500 -hsync +vsync
xrandr --addmode LVDS1 840x480_60.00

And when you want use that resolution, run

xrandr --output LVDS1 --mode 840x480_60.00

There are still little black, but doesn’t affect usage (width must be multiple of 8, you can test if 848 is better…)

Issues:
*Task switcher is still in old middle of the screen
*Coming back might cause half of the screen be black (this is corrected after screen dim)
*Browser might rotate itself to portrait mode (even it is first started landscaped)

I got Intel’s ExoPC on my hands and tested Ubuntu on it.

ExoPC is laptop with touchscreen and without keyboard, somebody would call it ‘tablet’. It is not ARM, but 32/64 bit x86 (Atom). It has 2GB memory and 64GB SSD ‘hard disk’.

When I got it, tt has (old) MeeGo  (http://wiki.meego.com/Devices/ExoPC), which went broke when I tried upgrade. Because it is ~standard PC there are many Linux for it (e.g Suse: http://www.meegoexperts.com/2011/09/experiences-exopc-kde/ )

I installed Ubuntu 10.04.3 (latest long-term-supported Ubuntu). Touchscreen was not working, so I upgraded it three times: -> 10.10 -> 11.04 -> 11.10. I used USB-keyboard (and also ssh-server), but it seems there are no any default virtual keyboard. It is very cool device with lots of potential.

Hardware buttons:
System Settings -> Keyboard -> Shortcuts
(Or in Gnome: System->Preferences->Keyboard Shortcuts)

There are one button back of the device, power button. It is recognized as ‘PowerOff’
There are one button (proximity sensor?) front of the device, ‘orange magic circle’. It is recognized as ‘Audio media’ (XF86Media or XF86AudioMedia depending on Ubuntu version)

---

Some critics about software:
Multitouch is not working (at least out-of-the-box). I have no time to investigate this more.

 
Screen dims when on battery, even asked to not dim:
https://bugzilla.gnome.org/show_bug.cgi?id=665073

Touchscreen will not be recognized after after some time of use
https://bugs.launchpad.net/ubuntu/+source/xserver-xorg-input-evdev/+bug/897297

Mute/unmute microphone via command line doesn’t work (even toggle is working):
https://bugs.launchpad.net/ubuntu/+source/alsa-utils/+bug/894556

---

Any use for tablets? Maybe musical game for children? How about JamMo?

<iframe class="youtube-player" frameborder="0" height="390" src="http://www.youtube.com/embed/9tVmFOKvfUY?version=3&amp;rel=1&amp;fs=1&amp;showsearch=0&amp;showinfo=1&amp;iv_load_policy=1&amp;wmode=transparent" type="text/html" width="640"></iframe>

 

I attended an event in the spring that ended with a miraculous incident of being given an ExoPC to use. The operating system that it came installed with was a bit painful to use (and I’m not talking about a Microsoft product), so I didn’t find too much use for the device. I flashed it with a new operating system image quite often, only to note that none to few problems were ever fixed in the UI. Since operating system project is pretty much dead now with participants moving to new areas and projects of interest, I decided to bite the bullet and flash my device with the newest Ubuntu.

Installation project requires an USB memory stick made into an installation media with the tools shipped with regular Ubuntu. A keyboard is also nice to have to make installation process feasible in the first place, or at least it makes it much less painful experience. After the system is installed, comes the pain of getting the hardware to play nice. Surprisingly I’ve had no other problems than trying to figure out how to make the device and operating system to realise that I want to scroll or right-click with my fingers instead of a mouse. Almost all the previous instructions I’ve come across involve (at best) Ubuntu 11.04 and a 2.6.x kernel – and the rest fail to give a detailed instruction on how to make the scrolling or right-clicking work with evdev. The whole process is very frustrating, and I still haven’t figured everything out.

Anyway. First thing you notice, especially without the fingerscrolling working, is that the new scrollbars are a royal pain in the hiney. The problem isn’t as bad in places where the problem can be bypassed, like in Chromium with the help of an extension called chromeTouch where the fingerscrolling can be set to work, or in Gnome-shell which actually has a decent sized scrollbar, or uninstalling overlay-scrollbar altogether, which isn’t pretty, but it works.

The second immediate thing that slaps a cold wet towel on the face is – after you’ve unplugged the USB keyboard – is the virtual keyboards. Ubuntu and its default environment Unity use OnBoard as the default on-screen keyboard. OnBoard is a complete keyboard with (almost) all the keys a normal keyboard would have, but it lacks a few features that are needed on a tablet computer: it lacks automation of hiding and unhiding itself. In addition to this annoyance OnBoard had the tendency of swapping the keyboard layout to what I assume to be either US or British instead of the Finnish one I had set as default on the installation. One huge problem with OnBoard is at least in my use that it ends up being underneath the Unity interface, where it’s next to useless.

I tried to install other virtual keyboards, like Maliit and Florence, but instructions and packages on Oneiric are lacking and anyway, I still don’t know how to change the virtual keyboard from OnBoard to something else. However, the virtual keyboard in a normal Gnome 3 session with Gnome-Shell seems to work more like the virtual keyboards should, but alas, it doesn’t seem to recognize the keyboard layout settings at all and thus I’m stuck to non-Finnish keyboard layout.

However among all these problems Ubuntu 11.10 manages to show great potential with both Unity and Gnome 3. Ubuntu messaging menu is nice, once gmnotify has been installed (as I use Chromium application Offline Gmail as my email client), empathy set up, music application of choice filled with music and browser settings synchronized.

I’ve found that the webcam works perfectly and the video call quality is much better than it has been earlier on my laptop where I’ve resorted into using GMails video call feature, because it Just Works. It’s nice to see that pulseaudio delivers and bluetooth audio works 100% with both empathy video calls and stereo music/video content.

Having read of the plans for future Ubuntu releases from blogposts of people who were attending UDS-P in Orlando this past week, I openly welcome our future tablet overlords. Ubuntu on tablets needs love and it’s nice to know it’s coming up. This all bodes well for my plan to take over the world with Ubuntu tablet, screen, emacs and chromium :-)

The Hauppauge WinTV-Nova-TD-500 is a nice dual tuner DVB-T PCI card (well, actually it’s a PCI-USB thing and the system sees it as a USB device). It works out-of-the-box with the upcoming Fedora 16. It needs a firmware, but that’s available by default in the linux-firmware package.

However, when using the Nova-TD-500 with VDR a couple of settings need to be tweaked or the signal will eventually disappear for some reason. The logs (typically /var/log/messages in Fedora) will have something like this in them:
vdr: [pidnumber] PES packet shortened to n bytes (expected: m bytes)
Maybe the drivers or the firmware have a bug which is only triggered by VDR. This problem can be fixed by tweaking VDR’s EPG scanning settings. I’ll post the settings here in case someone is experiencing the same problems. These go into /etc/vdr/setup.conf in Fedora:

EPGBugfixLevel = 0
EPGLinger = 0
EPGScanTimeout = 0

It is my understanding that these settings will disable all EPG scanning which is done in the background and VDR will only scan the EPGs of the channels on the transmitters it is currently tuned to. In Finland, most of the interesting free-to-air channels are on two transmitters and the Nova-TD-500 has two tuners, so in practice this should not cause much problems with outdated EPG data.

Just over four years ago I gave up my volunteer, unpaid role as an administrator of the Finnish Wikipedia. Today, while discussing with a friend, I realised what has been one of the most valuable lessons in both my professional life and hobbies. While I am quite pessimistic in general, I still benefit from these little nuggets of positive insight almost every day when communicating and working with other people.

• Assume Good Faith. “Unless there is clear evidence to the contrary, assume that people who work on the project are trying to help it, not hurt it.” Most people aren’t your enemies. Most people will not try to hurt you. If stupidity is abound, it’s (usually) not meant as a personal attack towards you, nor is it intentional.
• When someone does something that doesn’t immediately make sense, which contradicts your assumptions about the skills and common sense of a person you are dealing with, discuss it with them! Don’t make assumptions based on partial information or details, ask for more info so you don’t need to assume the worst! If something is unclear, asking won’t make things worse.

Pessimists are never disappointed, only positively surprised. But while the world seems like a dark a desolate place and the humanity seems to be doomed, I still have to try to believe in the sensibility of people and that we can make something special for the project we are trying to work for. Ubuntu, Wikipedia, Life… or just your day-to-day job.

I hope none of you have expected me to blog more often. It’s been over a year since I’ve last blogged, and so much has happened since I last did.

I’ve travelled to Cornwall, started a Facebook page that got a huge following in no time, fiddled a bit with CMS Made Simple at work, bought another Nexus One to replace one that broke and after getting the broke one fixed, gave the extra to my sister as a Christmas present, have taught Duncan how to make gravadlax and crimp Carelian pasties, visited Berlin and bought a game. I’ve attended a few geeky events, like Local MeeGo Network meetings of Tampere, Finland, MeeGo Summit also in Tampere, MeeGo Conference in San Francisco, US and OggCamp’11 in Farnham, UK.

I’ve also taken few steps in learning to code in QML, poked around Arduino and bought a new camera, Olympus Pen E-PL1.

What else has happened? Well, among other things, my mother was diagnosed with cholangiocarcinoma right after New Year, and she passed away 30th of June.

Many things that I have taken for granted have changed or gone away forever. Importance of some things have changed as my life is trying to find a new path to run in.

Blogging and some of my Open Source related activities have taken a toll, which I am planning to fix now that I feel like I’m strong enough to use my energy on these hobbies again. Sorry for the hiatus, folks.

Coming up, perhaps in the near future:

• Rants and Raves about Arduino
• Entries about social networking sites
• Camera/Photography jabber
• Mobile phone/Tablet chatter

So, just so you know, I’m alive, and will soon be in an RSS feed reader near you. AGAIN.

The Assembly Summer 2011 demo party / computer festival is happening this weekend in Helsinki, Finland. The Linux/FLOSS booth here is organized together by Finnish Linux User Group, Ubuntu Finland, MeeGo Network Finland and, of course, Fedora. I’m here representing Fedora as a Fedora Ambassador and handing out Fedora DVDs. Here are a couple of pictures of the booth.

The booth is mostly Ubuntu-coloured because most of the people here are members of Ubuntu Finland and Ubuntu in general has a large community in Finland. In addition to live CDs/DVDs, the MeeGo people also brought two tablets running MeeGo (I think they are both ExoPCs) and a few Nokia N950s. They are also handing out MeeGo t-shirts.

People seem to like the new multi-desktop, multi-architecture live DVDs that the European Ambassadors have produced. I think they are a great idea and worth the extra cost compared to the traditional live CDs.

The format of my current website has not worked very well for me, and I'm a bit lazy with bloggy stuff. So, I decided to remake this website. I've already made a new design, and will probably be switching to Wordpress from Drupal because it's a bit simpler. Hope to get the new site up in a few months latest!

Due to a lot of spam recently, I disabled comments.

Recently Wayland have become a hot topic. Canonical has announced that Ubuntu will go to Wayland. Also MeeGo has great interest on it.

Qt has had (experimental) Wayland client support for some time now.

A very new thing is support for Qt as Wayland server. With that one can easily make own Qt based Wayland compositor. This is huge. Since this the only working Wayland compositor has been under wayland-demos. Using Qt for this opens many opportunities.

My vision is that Wayland is the future. And the future might be there sooner than you think...

Our CEO started a blog: http://cannedbypasi.blogspot.com/

He wrote first entry about MeeGo and Qt status.

Shortly: MeeGo is alive and kicking.

Here’s the first post of what seems to be a series of posts now.

acer-wmi

I wrote about acer-wmi being loaded on this netbook to the kernel’s platform-driver-x86 mailing list. That resulted in Chun-Yi Lee writing a patch which adds the S12 to the acer-wmi blacklist. Here’s the bug report.

ideapad-laptop

I did a bit of googling on the ideapad-laptop module and noticed that Ike Panhc had written a series of patches which enable a few more of the Fn keys on the S12. The git repository for those patches is here. Those patches are also in linux-next already.

So, I cloned Linus’ master git tree, applied the acer-wmi patch and then git pulled Ike’s repo. Then I followed these instructions, expect that now Fedora’s sources are in git, so you need to do something like fedpkg co kernel;cd kernel;fedpkg prep and then find the suitable config file for you. Now I have a kernel which works pretty well on this system, except for the scheduling/sleep issue mentioned in the previous post.

I got a Lenovo Ideapad S12 netbook (the version which has Intel’s CPU and GPU) a few months ago. It requires a couple of quirks to work with Linux, I’ll write about them here, in case they’ll be useful to someone else as well.

Wireless

The netbook has a “Broadcom Corporation BCM4312 802.11b/g LP-PHY (rev 01)” wifi chip. It works with the “b43″ open source driver, which is in the kernel. However, I think that it may not actually reach the speeds it should. You could also use the proprietary “wl” kernel module, available in RPM Fusion as “kmod-wl”, but I don’t like to use closed source drivers myself.

The b43 driver needs the proprietary firmware from Broadcom to work with the 4312 chip. Following these instructions should get you the firmware.

Kernel

The kernel needs the “nolapic_timer” parameter to work well with the netbook. If that parameter is not used, it seems like the netbook will easily sleep a bit too deep. Initially people thought that the problem was in the “intel_idle” driver, the whole thing is discussed in this bug report. However, according to my testing, the problem with intel_idle was fixed, but the netbook still has problems, they are just a bit more subtle. The netbook boots fine, but when playing music, the system will easily start playing the same sample over and over again, if the keyboard or the mouse are not being used for a while. Apparently the system enters some sort of sleeping state. I built a vanilla kernel without intel_idle and I’m seeing this problem with it as well.

Then there’s “acer-wmi”. The module gets loaded by the kernel and in older versions it was probably somewhat necessary, because it handled the wifi/bluetooth hardware killswitch. It causes problems with NetworkManager, though. It disables the wifi chip on boot and you have to enable wifi from the NetworkManager applet by hand. Here’s my bug report, which hasn’t gotten any attention, but then again, I may have filed it under the wrong component. Anyway, in the 2.6.37 series of kernels there is the “ideapad_laptop” module, which apparently handles the hardware killswitch, so acer-wmi shouldn’t be needed any more and can be blacklisted.

Scribuksen kehitysversio on päässyt versionumeroon 1.3.9. Tästä versiosta tekee merkittävän, että se on viimeinen kehitysversio ennen uuden vakaan kehityshaaran avaamista. Seuraava vakaa versio tulee suurella todennäköisyydellä olemaan 1.4.0.

• Lataa versio 1.3.9
  • Windowsille ja Mac OS X:lle
  • Debian-repo ja useimmille RPM:ää käyttäville distroille

Kehityksen pääpainona oli vakaus. Versiosta 1.3.8 on korjattu 70 bugia. Joukossa on myös muutama uusi ominaisuus koskien:

• käännösympäristöä
• leikekirjaa
• resursseja ja resurssien hallintaa
• tiedostojen tuontia
• typografiaa
• dokumentaatiota

On taas Joulupatakeräyksen aika. Internetpata osoitteessa http://www.joulupata.fi/ on auennut. Siellä voit antaa lahjoituksesi heikompiosaisten hyväksi. Lue Suomen ja Viron Pelastusarmeijan johtajan vetoomus ”Ainoa, mitä todella omistat on se, minkä olet antanut pois”.

Perinteiset padat näkyvät katukuvassa 16.12.–23.12. (muutama pata on paikallaan vielä jouluaattonakin). Katso lista padoista.

Osallistukaa hyvän asian puolesta ja levittäkää sanaa.

Perinteinen Joulupatakeräys ottaa varaslähdön Helsingissä Narinkkatorin Joulumaailma 2010 -tapahtumassa 11.12.–15.12. Tämän halusin kertoa siksi, että Narinkkatorin padalla on tavattavissa kaupungin mukavin patavahti. Seison padalla:

• la 11.12. klo 11–13 ja 16–18
• ma 13.12. klo 11–13 ja 15–17
• ti 14.12. klo 11–13 ja 15–17
• ke 15.12. klo 15–17

Tervetuloa kaikki tutut ja tuntemattomat moikkaamaan ja vaihtamaan kuulumiset etenkin, jos teillä on rahaa mukana.

I promised my scripts to encrypt the rootfs on my Lenovo Ideapad running MeeGo 1.1. It's currently just a dirty hack but thought it could be nice to share it with you.

My scripts uses cryptoloop. Unfortunately MeeGo 1.1 netbook stock kernel didn't support md_crypt so that was a no go. Of course I could compile the module myself but I wanted out-of-the box solution.

Basic idea is to create custom initrd and use it. My solution needs Live USB stick to boot and do the magic. Also another USB drive is needed to get the current root filesystem in safe while encrypting the partition. I don't know if it's possible to encrypt "in place" meaning to use two loopback devices. However this is the safe solution.

For the busy ones, just boot the MeeGo 1.1 Live USB and grab these files:

http://kaaos.huutonauru.net/meego/netbook_rootfs_crypt/crypt_hd.sh
http://kaaos.huutonauru.net/meego/netbook_rootfs_crypt/mkcryptrd.sh

Then:

chmod a+x crypt_hd.sh mkcryptrd.sh
su
./crypt_hd.sh

And follow the instructions.

The ones who have more time and want to double check everything, please follow instructions at: http://kaaos.huutonauru.net/meego/netbook_rootfs_crypt/README

This solution has at least one drawback. Once the kernel updates you have to recreate the initrd. For that purposes I created a tiny script than can be run after kernel update:

http://kaaos.huutonauru.net/meego/netbook_rootfs_crypt/update_initrd.sh

That script also needs the mkcryptrd.sh script above.

Of course that may break your system at any time, so be warned.

For my Lenovo Ideapad S10-3t and MeeGo 1.1 netbook it worked fine. My test case was to make very fresh installation first from the Live/installation USB. Boot again and setup the cryptoloop from Live USB. After that I could easily boot my crypted MeeGo 1.1. It asks password in very early phase of boot process. After it's written correctly the MeeGo 1.1 system should boot up normally.

This worked for me, and I give no guarantee that this works for you. However you're welcome to send patches and improvements.

UPDATE 29.11.2010:
Some people have reported problems when they have different kernel version than on Live USB. The're unable to boot back to their system. I try to figure out solution for this issue.

Tänään ilmestyi ensimmäinen numero Libre Graphics Magazine -lehdestä. Lehden on tarkoitus nostattaa keskustelua vapaista grafiikkaohjelmista, ohjelmien käyttämistä standardeista ja toimia vapaiden grafiikkaohjelmien käyttäjien yhdistäjänä.

• Lataa Libre Graphics Magazinen ensimmäinen numero (3 Mt),

• korkealaatuinen (60 Mt)

• Paperiversion voi tilata ja maksaa Paypalin kautta (12 cad ≈ 9 €).

Ensimmäisen numeron kiinnostavin artikkeli on Fontmatrixin kehittäjän Pierre Marchandin haastattelu. Hän puhuu fonttienhallinnasta, vapaista ohjelmista ja yhteisön tuesta. Fontmatrix on vielä kehitteillä oleva vapaa fonttienhallintatyökalu Linuxille. Olen kirjoittanut siitä blogiini muutamia juttuja ja ollut mukana kehittämässä sitä. Mielipiteeni saattaa siis olla puolueellinen.

Toinen kiinnostava seikka lehdessä on työkalut ja fontit, joilla se on tehty. Kaikki vapaita luonnollisesti ja suurin osa tuttuja blogini lukijoille.

• Scribus 1.3.8 – Taitto ja painokuntoon valmistaminen
• Inkscape 0.48 – Kansi, Have your say, kalenteri ja UpStage-mainos
• GIMP 2.7.2 – Kuvien muokkaus ja muutamien pdf-tiedostojen muunto bittikartoiksi
• Pdftk 1.41 – Yksinkertaisti työnkulkua ja auttoi luomaan kevyempiä pdf-tiedostoja
• Git 1.7.0.4 – Työ jaettiin tekijöiden välillä Gitiä käyttäen. Git jakoi myös keskeneräisen työn kaikille kiinnostuneilla ja mahdollisti työn etenemisen seuraamisen.
• Raakatekstin muokkaus tehtiin ohjelmilla Gedit ja vim.

Fontit

• Linux Libertine – leipäteksti
• Linux Biolinum – alaviitteet ja kuvatekstit
• PropCourier Sans – otsikot

Auta Libre Graphics Magazinen numeron 1.1 painokustannuksissa. Lehden on tarkoitus nostattaa keskustelua vapaista grafiikkaohjelmista, ohjelmien käyttämistä standardeista ja toimia vapaiden grafiikkaohjelmien käyttäjien yhdistäjänä. Hyvin tehty painettu lehti, Libre Graphics Magazine, saavuttaa alan ammattilaiset ja käyttäjät, jotka muutoin eivät välttämättä kohtaisi vapaita ohjelmia lainkaan. Ensimmäinen numero aloittaa toivottavasti pitkän seikkailun tunnettuuden ja tietoisuuden lisääjänä. Voit auttaa kaiken tämän saavuttamisessa.

Osoitteesta http://libregraphicsmag.com/ löytyy lisää tietoa asiasta.

Voit osallistua keräykseen napsauttamalla alla olevaa painiketta.

Tekijänoikeuskriittiset kannanotot tapaavat usein keskittyä mediateollisuuteen ohjelmistoteollisuuden jäädessä vähemmälle huomiolle. Tämä ei ole sattumaa. Toki perusoikeuksien rapautus ja kansalaisten ajojahdit ovat myös ohjelmistotuottajien taholta tuomittavia, mutta he eivät yksinkertaisesti harrasta tällaisia aktiviteetteja läheskään mediamoguleita vastaavalla innolla. Ainakin osasyy asiaan on selvä: maailman ohjelmistotuotanto ei yksinkertaisesti ole yhtä riippuvainen tekijänoikeuksista kuin nykyinen mediabisnes. Osin tämä johtuu jälkimmäisen harhaisesta tuotekeskeisestä näkökulmasta alalla, jolle palvelukeskeinen lähestymistapa soveltuisi luontevammin. Osin kyse on kuitenkin myös alojen laadullisemmista eroista.

Monille tulee ohjelmistoalan konkretiana mieleen kauppojen hyllyiltä myytävät ohjelmapaketit. Tämä on kuitenkin harhaanjohtava mielikuva. Suurin osa ohjelmistokehityksestä tapahtuu enemmän tai vähemmän räätälöityjen ratkaisujen parissa. Tämä ohjelmoijien leijonanosan leipäpuu on samalla ohjelmistoteollisuuden osa-alueista vähiten tekijänoikeuksista riippuvainen.

Yritysten sisäinen ohjelmistokehitys omiin tarpeisiin tapahtuu triviaalisti tekijänoikeuksista melko lailla riippumatta. Ilman tekijänoikeuksia tietovuotojen vaikutus mahdollisesti hieman kasvaisi, joskin yrityssalaisuus- ja -vakoilulainsäädäntö tarjoavat haluttaessa tekijänoikeuslaista riippumattomia keinoja puuttua näihin.

Yritysten välisissä tilaustöissä taas ehdot voidaan määritellä sopimusoikeudellisesti tarvitsematta rasittaa koko yhteiskuntaa yksinoikeusjärjestelmillä. Vuotojen vaikutus voi taaskin olla hieman suurempi, mutta yllä mainittujen keinojen lisäksi näihin voidaan osin varautua sopimussanktioilla. Osassa tapauksia palvelun myynti on lisäksi käypä vaihtoehto ohjelmiston itsensä myynnille.

Mutta entäpä ne hyllyltä saatavat ohjelmapaketit? Pelien tapauksessa trendi on aika selvä: ison rahan tuotannot sidotaan yhä enemmän ja enemmän verkkoon. Massiivisten moninpelien tapauksessa sidonta on luonteva: pelaamiseen tarvitaan hyvin ylläpidetyt palvelimet, joihin pääsystä laskuttamalla pelin kehitystyö rahoitetaan. Malli on hyvin palvelukeskeinen, eikä riipu juurikaan lakisääteisistä yksinoikeuksista.

Yksinpelien tapauksessa sidonta muuttuu keinotekoiseksi, mutta silti lopulta teoriassa tehokkaaksi. Toistaiseksi tuottajat ovat soveltaneet lähinnä erilaisia DRM-järjestelmiä vaihtelevalla menestyksellä. Moni peli on saanut runsaasti risuja kehnosti toimivista ja pelaamista estävistä virityksistä, jotka on lopulta helppo murtaa. Toisaalta innovatiivisesti palveluakin DRM:n lisäksi tarjoava Steam näyttäisi porskuttavan hyvin.

Tulevaisuudessa näkisin yksinpelienkin siirtävän varsinaista toiminnallisuuttaan verkkoon pelivalmistajan palvelimille. Pelkän DRM:n voi aina murtaa, mutta kokonaisten pelin osien uudelleentoteuttaminen onkin jo potentiaalisesti kertaluokkia hankalampaa. Kehityskulku ei toki ole pelkästään positiivinen: käytettävyys pakostakin kärsii, ja avoimuuskin lähinnä vähenee entisestään. Vaakakupissa kuitenkin painaa enemmän, ettei peliä sinänsä rehdisti palveluna myyvän bisneksen tarvitse lytätä kansalaisoikeuksia olennaisena osana toimintaansa. Lisäksi trendi tuntuu olevan aika väistämätön: valmistajilla ei yksinkertaisesti ole luottamusta tekijänoikeusjärjestelmän toimintaan - ja syystäkin.

Mitä tulee pienemmän rahan indie-tuotantoon, näiden kustannukset on mahdollista kattaa ihan vain kunniajärjestelmällä — joka on käytännössä tilanne nytkin! Hyvät pelit hyvällä markkinoinnilla voivat kerätä kohtuullisesti rahaa lyhyessäkin ajassa. Esimerkiksi The Humble Indie Bundle-kampanja keräsi tekijöille ja valikoiduille hyväntekeväisyysjärjestöille yli miljoonan parissa viikossa, eivätkä pelit edes olleet enää uusinta uutta.

Mutta entäpä hyllyjen hyötyohjelmat? Peruskäyttäjän varusohjelmistotarpeen voi jo nykyisellään täyttää lähes kokonaan vapailla (ja epävapailla mutta ilmaisilla) ohjelmistoilla, joten suljettujen ja maksullisten vaihtoehtojen melko pieni tuotannonala ei ole yhteiskunnallisesti järin tarpeellinen. Vapaiden ohjelmistojen kiihtyvälle kehitykselle tekijänoikeudet eivät taas ole kovin oleellisia. Ns. copyleft-ohjelmistot toki käyttävät hyväkseen tekijänoikeuslakia varmistaakseen johdannaisteostenkin vapauden, mutta moni vapaa projekti pärjää varsin hyvin muutenkin. Muutosten suljettuna pitäminen on usein jo käytännön syistä huono idea, ja onpa hyvä mainekin kehittäjäpiireissä eduksi.

Jäljelle jäävät lähinnä ammattilaisohjelmistot erikoistuneisiin tarpeisiin, joita ei vapailla ohjelmilla saada riittävän hyvin tyydytettyä kovin lähitulevaisuudessa. Niiltä osin kuin näitä ei helposti muuta palvelupohjaisiksi, Piraattipuolueen 5-10 vuoden kaupallisen yksinoikeuden malli kattaisi nykymuotoisen teollisuuden tarpeet varsin hyvin. Kokonaistehokkuuden kannalta parempi ratkaisu saattaisi silti olla jopa strategisten alojen vapaiden ohjelmistojen kehittäminen tai ostaminen julkisen sektorin taholta. Tämä kun vähentäisi ohjelmistoalalla yleistä pyörien uudelleenkeksimistä, yhteensopivuusongelmia sekä niistä johtuvia usein tarkoituksellisia markkinahäiriöitä. Lisäksi vapaiden ohjelmistojen saatavuus helpottaisi kilpailua niitä käyttävillä aloilla.

Tekijänoikeudet etenkään nykylaajuudessaan eivät siis ole erityisen tärkeitä ohjelmistotuotannolle. Toki moni tämänkin alan tekijä on yksinoikeuksiinsa kiintynyt, vaikka lobbaus- ja ajojahtimääristä päätellen selvästi mediapuolta vähemmän. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tekijänoikeusjärjestelmän rapistuminen uhkaisi osaavan ohjelmoijan leipäpuuta tai ohjelmistotuotannon tulevaisuutta.